Kissanpennun turkin- ja kynsienhoito

Kissat ovat luotuja turkkinsa itsenäiseen hoitoon. Kissan karkea kieli on kuin pikkuinen harja, joka poistaa kuolleet karvat ja levittää talia turkkiin. Kissat tarvitsevat kuitenkin apua häiritsevien karvapallojen ehkäisyssä - erityisesti pitkäkarvaiset kissat.

Monet kissarodut on jalostettu hyvin erilaisiksi verrattuna villikissoihin, jollaisia ne alun perin olivat. Esimerkiksi ragdollin turkki on paljon tiheämpi ja pidempi, ja ilman ihmisen apua se muuttuisi pian kivuliaaksi takkuturkiksi. Turkinhoidon tarkoituksena ei ole ainoastaan kissan kauniiksi tekeminen, vaan se poistaa myös kuolleita karvoja, pitää ihon ja turkin terveenä, auttaa suhteenne luomisessa ja antaa sinulle mahdollisuuden tarkastaa kissan yleiskunto.

Harjaus

Turkinhoitoon vaikuttaa turkin laatu. Alussa pennun turkki on pehmeämpi, pörröisempi ja lyhyempi kuin aikuisella. Ja vaikkei turkinhoito olekaan vielä välttämätöntä, on hyvä totuttaa pentu siihen alusta alkaen. Pennun opettaminen käsittelyyn ja jopa kokemuksesta nauttimiseen tekee turkinhoidosta paljon helpompaa tulevaisuudessa. Hyvä uutinen on se, että kissat yleensä rakastavat, kun niitä harjataan. Monet oppivat jopa tulemaan juosten paikalle nähdessään harjan omistajansa kädessä, vain saadakseen huomiota!

Lyhytkarvainen kissa tarvitsee vain yhden nopean harjauskierroksen kevyellä harjalla tai kammalla kerran viikossa. Pitkäkarvainen rotu, kuten persialainen, tarvitsee päivittäistä hoitoa oikean tyyppisillä välineillä – pyydä kasvattajalta tai muulta rodun asiantuntijalta ohjeita.

  • Kun kissanpentu on sylissäsi, aloita harjaaminen hellästi.
  • Kehu sitä hiljaisella ja rauhoittavalla äänellä sen käyttäytyessä hyvin.
  • Lopeta harjaaminen kahden minuutin päästä ja silitä pentua. Palkitse lisäksi herkkupalalla.
  • Toista useasti päivässä pidentäen vähitellen harjaustuokiota.
  • Jos pentu yrittää purra tai huitaista harjaa, käänny pois päin, mutta älä luovuta. Kissat eivät voi sietää sitä, että ne jätetään huomiotta, joten pentu oppii nopeasti, että harjan kimppuun hyökkäämisestä seuraa huomion menettäminen.
  • Kun kissa oppii pitämään harjaamista tuttuna asiana (noin viiden päivän jälkeen), voit edetä herkempien alueiden, kuten vatsan, hännän ja korvien, harjaamiseen. Ole erityisen hellä ja pidä harjaustuokiot aluksi lyhyinä. Jos huomaat levottomuuden tai vastustelun merkkejä, palaa selän harjaamiseen.
  • Kun kissa on rauhallinen ja nauttii kokemuksesta, kosketa jalkoja ja tutki varpaat ja kynnet. Aloita yhdestä kynnestä, jonka jälkeen kehu ja palkitse. Seuraavalla kerralla kosketa kahta varvasta jne. aina lisäten toimenpiteen kestoa.
  • Katso pennun korvien sisälle ja avaa varovasti sen suu tutkiaksesi hampaat ja ikenet.
  • Pitkäkarvaisen kissan voi totuttaa pysymään pöydällä turkinhoidon ajan, mutta pöytä ei saa olla liukas. Kun pennut ovat ensin tottuneet harjaamiseen, voit viedä ne pöydälle, jossa haluat harjata niitä aikuisina. Ne oppivat nopeasti yhdistämään pöydän turkinhoitoon.
  • Lopeta turkinhoitotuokio aina miellyttävään kehumiseen ja silittämiseen.

Kynnet

Kissan kynnet koostuvat useista kerroksista. Kun kissa kiipeää puuhun tai käyttää raapimispylvästään, sen kynnen uloin kerros kuoriutuu pois paljastaen alla olevan terävän kynnen (löydät kynnen kuoria kissan raapimapaikoilta). Aktiiviset ja terveet kissat harvemmin tarvitsevat kynsienleikkuuta, mutta kotikissat ja ikääntyvät kissat saattavat sitä toisinaan tarvita.

  • Tarkasta kissan kynnet viikoittain.
  • Jos kynnet pilkottavat kissan levätessä (normaalisti kynnet piiloutuvat ihon alle), ne tarvitsevat leikkausta. Yleensä takajalkojen kynnet ovat enemmän leikkauksen tarpeessa, koska kissat käyttävät enemmän etutassujensa kynsiä).
  • Kynsienleikkuu saattaa olla hermoja raastavaa puuhaa, joten jos olet kokematon, saatat nipsaista liikaa vahingoittaen kynnen sisällä olevaa ydintä. Pyydä eläinlääkäriä tai kasvattajaa näyttämään, miten kynnet kuuluu leikata, jos olet epävarma.
  • Kun tarkastat kynnet, tarkasta myös tassun pohjat, ettei niissä ole haavoja tai roskia, kuten lasinsiruja. Tarkista myös varpaidenvälit, ettei niissä ole kipeitä kohtia. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos huomaat jotain epätavallista.

Viikoittaiset yleistarkastukset

  • Tarkasta kissan korvat. Näyttävätkö ja tuoksuvatko ne puhtaalle? Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos huomaat likaa, pahaa hajua, punaisuutta tai kutinaa. Hälytyskellojen pitäisi myös soida, jos kissa jatkuvasti koskettaa korviaan tai ravistelee päätään. Kissalla voi olla esimerkiksi korvapunkki.
  • Silitä ja tunnustele joka puolelta kissan kehoa. Huomaatko raapimia, kyhmyjä tai näppylöitä? Jos huomaat, ota yhteyttä eläinlääkäriin.
  • Tarkasta silmät ja sieraimet – ja ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos huomaat eritettä.
  • Katso kissan hännän alle. Takapuolen pitäisi olla puhdas ja näyttää terveeltä. Kerro eläinlääkärille, jos huomaat likaa, matoja tai arkuutta.
  • Silitä vastakarvaan. Tarkasta karvatupet ja iho. Löytyykö merkkejä loisista, kuten kirpun ulosteita (mustia pilkkuja).

Pesu

Useimmat lyhytkarvaiset kissat pärjäävät koko elämänsä ajan ilman suihkua. Joskus voi olla tilanteita, jolloin pesu on kuitenkin kohdallaan – esim. kun kissalla on ripuli. Pitkäkarvaiset rodut tai näyttelykissat tarvitsevat pesua melko usein, joten totuta kissa lämpimään kylpyyn pienestä pitäen. Voit myös jättää tehtävän asiantuntijalle ja pyytää kasvattajalta tai eläinlääkäriltä apua.

  • Harjaa turkki kauttaaltaan, jottei siihen jää takkuja. Takkuinen turkki muuttuu kahta kauheammaksi märkänä.
  • Laita kumimatto pesualtaan pohjalle. Voit käyttää ammetta, mutta lavuaarin pitäisi olla riittävän kokoinen, eikä sinun tarvitse kyyristyä.
  • Täytä lavuaari puoleen väliin lämpimällä vedellä.
  • Pidä kissasampoota ja pyyhettä lähettyvillä, joten ulotut kaikkeen tarvitsemaasi.
  • Jos et ole varma, pärjäätkö omin avuin, pyydä avuksi joku toinen. Jos käyttäydyt hermostuneesti tai epävarmasti, kissasi ei päästä sinua lähellekään!
  • Pidä kissaa hellässä mutta vankassa otteessa, laita altaaseen ja kastele turkki joka puolelta.
  • Vältä veden joutumista kissan silmiin tai korviin.
  • Käytä sampoota ohjeen mukaan ja huuhtele huolellisesti.
  • Nosta kissa pois ja kääri pyyhkeeseen ja pyyhi ylimääräinen vesi pois. Anna turkin kuivua lämpimässä paikassa.
  • Tarkista vielä käytetty pesuvesi mahdollisten loisten varalta. Jos teet löydöksiä, saattaa sekä kissasi että kotisi tarvita hoitoa (kysy neuvoa eläinlääkäriltä).
  • Jos turkki on hyvin pitkä, se saattaa tarvita föönausta ja harjausta samanaikaisesti. Kasvattaja on ehkä antanutkin tähän neuvoja turkinhoito-ohjeissa, samoin kuin muotoiluvinkkejä. Älä kosketa kuivaajalla ihoa ja pidä se viileällä asetuksella, jottei kissan iho pala.
  • Älä päästä kissaa ulos ennen kuin turkki on täysin kuiva.