Koirasi kouluttaminen saattaa olla hauska ja opettavainen kokemus. Koirat ovat nopeita oppijoita, jotka tukeutuvat koulutuksessaan sinuun. Koulutus auttaa myös edistämään suhdettanne. Käskyt, kuten ”Tule!”, ”Istu!”, ”Paikka!”; ”Ei!”, ”Maahan!”, ”Älä koske!” ja ”Pois!” kehittävät kaveristasi kunnon koiran. Hyvin koulutetuilla koirilla on helpompi ja stressittömämpi elämä kuin kouluttamattomilla koirilla, ja karkaaminenkin on epätodennäköisempää.

Nuoret pennut ovat innokkaita oppimaan, joten on aika aloittaa koulutus heti, kun uusi perheenjäsenesi saapuu kotiin. Usein virheellisesti luullaan, että koiran pitäisi olla puolivuotias, ennen kuin sitä voi kunnolla kouluttaa. Kunhan pentu osaa kävellä, sitä helpompi ja nopeampi sitä on opettaa, mitä nuorempi se on. Pennut ovat kuin sieniä, jotka ovat valmiita imemään itseensä kaiken mahdollisen, mitä keksit niille opettaa.

Mikäli haluat yksityiskohtaisempaa tietoa tai neuvoja edistyneempään koulutukseen, ota yhteyttä ammattikouluttajaan, liity paikalliseen koiraseuraan, hanki koulutus-DVD tai lue koirankoulutukseen liittyvää kirjallisuutta.

Naksutinkoulutus

Naksutin on tyypillisesti pieni muovinen rasia (myydään lemmikkieläinkaupoissa), joka mahtuu sopivasti käteen. Kun painat sitä, siitä kuuluu naksahdus.

• Saadaksesi koiran tottelemaan klikkausta, varustaudu kourallisella herkkupaloja.
• Anna niitä koirallesi yksi kerrallaan, pidä lyhyt tauko jokaisen välillä.
• Juuri sillä hetkellä, kun koirasi ottaa herkkupalan, tee klikkaus.
• Koirasi oivaltaa nopeasti, että klikkaus tarkoittaa herkkua ja palkintoa, ja alkaa työskennellä ahkerasti saadakseen klikkauksen. Siitä tulee ”kyllä” –merkki – tapa viestittää koiralle, että koira on suoriutunut hyvin tehtävästä.
• Monet koulutusryhmät käyttävät naksutinta. HUOM. Naksutinkoulutukseen kannattaa todella perehtyä ennen sen aloittamista, se ei ole ihan helppoa (mm. naksutuksen oikea ajoitus, koulutuksessa eteneminen jne.). Lue alan kirjallisuutta tai pyydä naksutinkoulutuksen hallitsevaa henkilöä ohjeistamaan sinua.

Ohjeita koulutukseen

• Pidä treenit lyhyinä ja miellyttävinä. On parempi tehdä kuusi kolmen minuutin treeniä kuin yksi puolen tunnin treeni päivittäin – pennut menettävät usein keskittymiskykynsä helposti.
• Kouluta vain, kun olet hyvällä tuulella, muuten stressaantuneisuus saattaa tarttua myös koiraasi.
• Älä tee harjoituksista liian vaikeita äläkä vaadi koiraltasi asioita, joita se ei osaa. Auta koirasi onnistuneeseen suoritukseen, niin että pääset palkitsemaan sitä. Koiralle ei esimerkiksi kannata hokea ”istu, istu, istu”, vaan houkutella se istumaan ja sanoa käsky yhden kerran sillä hetkellä kun se istahtaa ja kehua valtavasti.
• Päätä treenit aina tehtävään, jonka se osaa helposti, joten treenit päättyvät menestyksen tunnelmiin.
• Aloita kouluttaminen hiljaisessa ympäristössä, jossa ei ole häiriötekijöitä. Myöhemmin voidaan lisätä häiriötekijöitä, jotta koira oppii toimimaan erilaisissa ympäristöissä.
• Koulutuksen pitää aina perustua palkitsemiseen käyttäen kehumista, herkkupaloja, leluja, leikkiä tai hellimistä. Kielteiset ja rangaistukseen perustuvat pakkokeinot ovat julmia, eivätkä ne edes toimi. Älä käytä kuristuspantaa, sillä saatat helposti satuttaa ja aiheuttaa vammoja koirasi kaulaan. Jos välttämättä haluat käyttää fyysistä kontrollia, käytä esim. kuonopantaa.

Istu!

Helpoimpia käskyjä opettaa

• Ota herkkupala ja näytä sitä koirallesi.
• Kun koirasi ilmaisee kiinnostuksensa, se seuraa herkkua katseellaan, ja yrittää saada sen.
• Pidä herkkua koirasi pään yläpuolella, jolloin se katsoo ylös, ja nappaa sen niin, että joutuu kurkottamaan päätään hiukan taaksepäin.
• Ainoa keino, jolla koirasi voi saada herkun, on laittaa takapuoli maahan.
• Sillä hetkellä, kun se tekee niin, naksauta, anna herkku, ja kehu sitä ylistävästi.
• Muutaman harjoituksen jälkeen, koirasi tietää, miten ansaita klikkauksen ja herkun, ja se oppii tarjoamaan istumista yhä nopeammin.
• Kun koira ymmärtää, mitä sen odotetaan tekevän, sano ”istu”, kun se istahtaa, jolloin se yhdistää käskyn oikeaan tehtävään.
• Kun olet opettanut vihjeen, pystyt useiden harjoitusten jälkeen käskemään koiraa istumaan sen sijaan, että joutuisit houkuttelemaan sitä menemään haluttuun asentoon herkulla.

Maahan!

Tällä käskyllä koirasi asettuu maahan makuulle.

• Pidä herkkua kädessäsi niin, että koirasi näkee sen.
• Näytä sitä koirallesi ja laske kätesi maahan. Koirasi yrittää keinolla millä hyvänsä saada herkun.
• Lopulta se asettuu maahan. Sillä hetkellä naksauta ja palkitse herkulla.
• Jatka harjoituksia, kunnes koirasi ymmärtää, että laittaessasi käden maahan, sen on mentävä maate, lisää käsky “maahan”, kun koirasi tekee niin.
• Harjoittelulla se menee maahan saadessaan käskyn - ilman herkkua.

Tule!

Tärkeä käsky turvallisuuden kannalta.

Koiran opettaminen tulemaan luoksesi kutsuessasi sitä, on luultavasti sen elämän tärkein käsky. Koiran kutsuminen takaisin, kun se on etenemässä vilkkaalle tielle, voi pelastaa sen hengen ja opettamalla sitä pysähtymään käskystä, kun se leikkii muiden koirien kanssa, säästää aikaasi ja hermojasi. Ratkaisevaa on aloittaa koiran ollessa pentu (6-8-viikkoinen), sillä pennut rakastavat sitä, että saavat seurata omistajaansa. Kuuden kuukauden ikään mennessä koirastasi on tullut itsenäisempi, jolloin luokse tulemista on paljon vaikeampi opettaa.

• Pyydä ystävääsi tai perheenjäsentäsi auttamaan sinua tässä tehtävässä
• Tätä kannattaa aluksi harjoitella vain kotona rauhallisessa ympäristössä. Pyydä avustajaasi polvistumaan maahan pitäen samalla pennun lähellään istuma-asennossa.
• Istu lyhyen etäisyyden päässä pennustasi ja kutsu sitä luoksesi sanomalla sen nimen innokkaasti ja lisäämällä käsky “tule!”.
• Katso pentuasi ja pidä käsiäsi avoinna niin kuin olisit valmiina halaamaan sitä. Sinun on näytettävä ja kuulostettava hyvin innokkaalta nähdessäsi sen. Saattaa helpottaa, jos pidät kädessäsi herkkua tai koirasi lempilelua.
• Jos näytät vastustamattomalta, pentusi kiirehtii luoksesi. Heti, kun se tulee, naksauta, palkitse herkulla ja kehu sitä ylistävästi.
• Harjoitelkaa vähän ja usein, pikku hiljaa pidentäen etäisyyttä sinun ja koirasi välillä. Muista aina ylistää koiraasi kehuilla, kun se tulee luoksesi.
• Kun pentusi on oppinut noudattamaan kutsua, vaikeuta tehtävää kutsumalla sitä silloin, kun se ei voi nähdä sinua. Leikkikää kotona piiloleikkejä, niin että pennun pitää jäljittää sinut.
• Siirtykää sisätiloista omalle pihalle, ja lisää tehtävään häiriötekijöitä, kuten ystäväsi kävely ohitsenne. Jos sinulla ei ole omaa pihaa, käytä ystäväsi pihaa tai muuta aidattua aluetta. Älä koskaan aloita tätä vaihetta julkisella paikalla.
• Vasta sitten, kun pentusi on luotettava suljetulla alueella, häiriötekijöistä välittämättä, on aika siirtyä puistoon. Kytke koirasi venyvään hihnaan tai pitkään harjoittelunaruun. Näin koirasi saa vapauden tunteen, mutta sinulla on kuitenkin kontrolli.
• Tee muutama kutsuharjoitus. Muista, että sinun on oltava erityisen houkutteleva puistossa, koska siellä on kasvavan pennun mielestä valtavasti muita kiehtovia asioita.
• Jos pentusi ryntää toiseen suuntaan kutsuistasi välittämättä, älä mene perään; silloin se ajattelisi, että se on jokin hauska leikki. Sen sijaan juokse vastakkaiseen suuntaan (pitäen edelleen narusta kiinni). Pentusi hämmentyy ja alkaa sitten jahdata sinua. Jos juokset karkuun, koira oppii pitämään sinua silmällä ollessanne ulkona, ettei vahingossakaan kadota sinua!
• On virhe huutaa pennulle, jos se ei tule, tai käskeä se pois, kun se vihdoin tulee, sillä näin se vain hämmentyy eikä oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Kannattaa saada koira oivaltamaan, että aina tullessaan luoksesi, se saa palkkion. Ole kärsivällinen.

Paikka!

Käsky, joka tulee säästämään hermojasi.

“Paikka!” on luultavasti kaikkein vaikein käsky opettaa. Pennut eivät kerta kaikkiaan halua olla aloillaan! Kuitenkin lyhytkestoisilla ja usein toistuvilla harjoituksilla pentu voi myös oppia noudattamaan tätä käskyä. Se on hyödyllinen käsky monissa tilanteissa, kuten silloin, kun koira on hyppäämäisillään autosta ulos ennen kuin olet ehtinyt laittaa sille remmin.

• Aloita käskemällä koira maahan.
• Sano “paikka” tasaisella äänensävyllä ja laita toinen kätesi eteen kämmenen osoittaessa eteenpäin.
• Odota sekunti, naksauta ja palkitse koiraasi pysyessään paikalla. Harjoitelkaa useita kertoja. Pidennä vähitellen paikallaoloaikaa pikkuhiljaa sekunti kerrallaan.
• Seuraavaksi käske koira maahan ja sano ”paikka” ja ota askel taaksepäin.
• Noin sekunnin kuluttua naksauta, astu eteenpäin ja palkitse sitä.
• Kasvata etäisyyttä asteittain, kun harjoittelette “paikka!” –käskyä. Älä kuitenkaan yritä liikaa liian pian. Tee välillä helpompi harjoitus, se on tärkeää koulutuksen edistymiselle.
• Jos koirasi ei tottele “paikka!” –käskyä, älä huuda sille. Riittää, että jätät klikkaamatta ja palkitsematta. Huutaminen ainoastaan haittaa oppimista.
• Kun koirasi on oppinut “maahan! paikka!” –käskyn, opeta koirallesi “paikka!” istuma-asennossa ja lopulta seisoma-asennossa käyttäen samaa tekniikkaa.

Ei!

Älä kuluta tätä käskyä, ettei sen teho kärsi.

Yleensä harjoitukset onnistuvat parhaiten palkitsemalla oikeanlaisesta käyttäytymisestä ja olemalla reagoimatta ei-toivottuun käytökseen. Koirasi haluaa hyväksyntäsi. On kuitenkin tilanteita, joissa on välttämätöntä kertoa koirallesi, että sen käytös ei ole toivottua. Parempi keino kuin huutaminen tai sanominen toistuvasti ”ei!” on ensin opettaa koirallesi “ei” –käsky. Tämä käsky kertoo koiralle, että sen on lopetettava, mitä ikinä se onkaan tekemässä, aina, kun se kuulee sen.

Ihanteellista olisi - mikäli koirasi ei ole helposti hermostuvaa tyyppiä eikä se säikähdä helposti äkillisiä ääniä – että hankkisit koiran koulutukseen tarkoitetun helistimen. Helistimeksi käy myös esim. tyhjä juomapurkki, joka on täytetty kolikoilla ja teipattu kiinni. Sitä voidaan pidellä äänettömästi, ja juuri sillä hetkellä, kun haluat antaa “ei” –merkin, se voidaan pudottaa, mistä seuraa erikoinen koliseva ja kova epämiellyttävä ääni, jollaista koira ei luultavasti kohtaa muussa yhteydessä.

• Opettaaksesi “ei!” –käskyn, käytä ensin herkkupaloja. Samalla tavoin kuin opettaisit koiran yhdistämään klikkauksen ja herkun saamisen toisiinsa, sinun on tällä kertaa opetettava äänen tarkoittavan, että herkkua ei tule.
• Laita herkku lattialle. Kun koirasi on menossa syömään sitä, kilistä helistintä kädessäsi. Ota herkku pois lattialta samalla, kun kilistelet helistintä, mutta älä sano mitään…anna äänen hoitaa tehtävänsä.
• Muutaman toiston jälkeen koiran pitäisi lakata pelästymästä ääntä, ja alkaa yhdistää ääni palkkiotta jäämiseen. Lopulta se ei edes yritä ottaa herkkua, koska se uskoisi sen johtavan ääneen. Sen sijaan se luovuttaa ja näyttää pettyneeltä.
• Tämän jälkeen yritä saada se tekemään toinen tehtävä, esimerkiksi “istu!”. Siitä se saa palkkioksi herkun, joka helpottaa sen pettymystä ja turhautumista.
• Pian koirasi yhdistää helistimen äänen epätoivottuun toimintaan, ja yrittää toimia niin, ettei sinun tarvitsisi käyttää helistintä.

Älä koske!

Käsky voi pelastaa joulukinkkusi.

• Helistintä voi myös käyttää “Älä koske!” –käskyn opettamiseen.
• Laita jotain maukasta pöydälle koirasi ulottuville. Sano sille ”Älä koske!”, laske kolmeen, ja anna sille herkku (mutta ei samaa herkkua, johon sillä ei ole lupa koskea).
• Jos se menee kuitenkin ottamaan pöydällä olevan herkun, kilistä helistintä.
• Usean harjoittelukerran jälkeen venytä aikaa, joka sen on odotettava saadakseen herkun.

Pois!

Näin pidät sohvasi puhtaana.

• Jos näet koirasi sohvalla, sano sille “pois!” ja rohkaise sitä tulemaan luoksesi.
• Kun se tulee pois, palkitse sitä rauhallisesti kehumalla ja klikkauksella, sekä käytä perustottelevaisuusharjoitusta käskemällä sitä istumaan tai maahan. Sitten voit palkita tehtävän suorittamisesta.
• Jos se ei suostu tulemaan sohvalta pois, siirrä se sohvalta, ja sano sille “pois!”
• Johdonmukaisuus on tärkeintä. Jos yksikin perheenjäsen on välittämättä talon säännöistä, menee koko oppimisprosessi pieleen.
• Jos koira murisee sinulle yrittäessäsi siirtää sitä, pyydä apua koiran käyttäytymiseen perehtyneeltä asiantuntijalta mahdollisimman pian. Älä yritä hoitaa koiran aggressio-ongelmaa yksin, koska saatat vain pahentaa tilannetta.