Jokainen hyvä eläinlääkäri sanoo, että sairauden ehkäisy on tehokkaampaa kuin jo ilmenneen sairauden hoito. Siksi ravinteikkaan ja tasapainoisen ruokavalion lisäksi kannattaa varmistaa, että pentu saa säännöllistä liikuntaa, se viedään säännöllisesti terveystarkastuksiin, ja se saa kunnon hammashoitoa.

Liikunta

Hyvässä kunnossa pysyminen on pennulle yhtä tärkeää kuin sinullekin. Terveellinen liikuntaohjelma auttaa pentua pysymään energisenä, hyvässä kunnossa ja vahvistaa immuunijärjestelmää, jolloin on pienempi riski sairastua. Pentua ei kuitenkaan koskaan saisi rasittaa liian rankalla liikunnalla.

Yleensä vapaa juoksentelu pihassa tai puistossa riittää pienelle pennulle liikunnaksi. Kasvavalle pennulle on hyväksi päästä myös monipuolisesti mm. epätasaiseen metsämaastoon harjoittamaan lihaksiaan. Vältä erityisesti yksipuolisia remmilenkkejä kovalla pohjalla, kuten asfaltilla. Liikunta ei ainoastaan pidä pentua huippukunnossa, vaan se on myös erinomainen tapa leikkiä ja opettaa sille sosiaalisuutta niin ihmisten kuin koirienkin kanssa. Vältä liian rankkoja leikkejä, erityisesti suurempien koirien kanssa, koska se voi vahingoittaa pennun kasvavia niveliä. Toiset samankokoiset pennut ovat parasta leikkiseuraa.

Opeta koiraasi kävelemään hihnassa vetämättä, vaikka se ulkoilisikin pääasiassa vapaana koirapuistossa. Tavallinen (esimerkiksi nahkainen) panta tai kuonopanta voi olla hyvä pennun opetukseen, mutta älä koskaan käytä kuristuspantaa, sillä se voi olla epämiellyttävä ja jopa vaarallinen erityisesti pennulle, joka saattaa lähteä äkkinäisesti rimpuilemaan.

Muista, että vaihtelu virkistää, joten tee liikunnasta monipuolista ja kiinnostavaa. Talon ympäri laahustaminen kolme kertaa joka päivä on pennulle tylsää puhumattakaan siitä, kuinka pitkästyttävää se on sinulle. Leikkimällä noutopelejä palloilla ja leluilla (ei koskaan kepeillä, koska ne voivat olla vaarallisia) voi auttaa pitämään pennun innostusta yllä. Piiloleikit perheenjäsenien toimesta lenkillä, voivat auttaa pentua jäljestyksen harjoittelussa. Vain mielikuvitus on rajana, mitä hauskaa lenkillä voi keksiä.

Harkitse myös muiden liikuntamuotojen kokeilemista. Miten olisi esimerkiksi vauhdikas agility tai hauska flyball, joka on vähitellen herättämässä suosiotaan Suomessa?

Eläinlääkärillä käynti

Ensimmäisellä käynnillä eläinlääkäri tekee yleensä pennulle kokonaisvaltaisen tarkastuksen rokotusten antamisen yhteydessä. Eläinlääkäriltä voit myös kysyä madotuksista ja muista loisista, mikrosirusta, hampaiden vaihtumisesta sekä kaikista mieltä askarruttavista asioista. Hän voi kertoa sinulle lisää myös muusta terveydenhoidosta, ruokinnasta, sisäsiisteydestä, liikunnasta ja turkinhoidosta.

Kun menette eläinlääkäriin, pidä pentuasi tiukasti sylissäsi poissa toisten koirien lähettyviltä, koska pentu on erittäin herkkä mahdollisille tartuntataudeille. Kannattaa ottaa mukaan herkkuja, jolloin voit pyytää eläinlääkäriä tai hoitajia palkitsemaan pentua tutkimusten aikana.

Säännölliset terveystarkastukset

Aina silloin tällöin pennut sairastuvat. Useimmat sairaudet on helpompi hoitaa alkuvaiheessa, jolloin hoitokulut pysyvät myös pieninä. Pennun terveydentila on hyvä tarkastaa päästä varpaisiin itse kerran viikossa. On aina parempi pelata varmaan päälle kuin katua jälkeenpäin, joten epäillessäsi jonkin olevan vialla kannattaa heti viedä pentu eläinlääkäriin. Katso seuraavasta listasta, mitä voit itse tarkastaa säännöllisesti.

Ihannepaino – kylkiluiden pitäisi tuntua, muttei näkyä. Kylkiluiden ja lantion välillä pitäisi olla selkeä vyötärö, mutta vatsan ei kuulu pullottaa tai roikkua. On olemassa rotuja, joille on tyypillistä erityisen siro tai vankka ruumiinrakenne, joten ota rotukohtaiset erot huomioon.

Korvat – korvissa ei saisi näkyä ruskeaa vahaa, eikä niiden pitäisi haista tai punoittaa. Joillekin pitkäkorvaisille roduilla on hyvä tehdä korvien puhdistus erityisillä korvien puhdistukseen tarkoitetuilla aineilla (löytyy apteekista lemmikkieläinpuolelta), mutta ole varovainen käyttäessäsi niitä, sillä korvien iho on hyvin herkkää. Älä myöskään puhdista liian syvältä tai käytä voimaa, koska tärykalvo voi puhjeta herkästi.

Silmät – silmien pitäisi olla kirkkaat ja puhtaat eikä sumeat, punertavat tai vuotavat. Kiinnitä huomiota siihen, jos pentu tuntuu aristelevan valoa.

Kirsu – pinnan pitäisi olla sileä eikä sieraimista saisi vuotaa eritettä tai verta. Pennun kirsun väri saattaa muuttua (esimerkiksi vaaleanpunaisesta mustaksi), kun ikää tulee lisää. Kirsun väri voi vaihdella eri syistä (esim hormonaaliset syyt) ja tämä on asiaankuuluvaa, mutta joissakin tapauksissa kirsun värin muuttuminen voi olla merkki siitä, että terveydentilassa on tapahtunut muutos. On suositeltavaa ottaa yhteys eläinlääkäriin, jos huomaat muutoksia kirsussa.

Suu - pahanhajuinen hengitys saattaa olla merkki ruoansulatusongelmista tai huonoista hampaista, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa ongelmiin sisäelimissä. Hampaiden pitäisi olla valkoiset eikä niissä saisi olla hammaskiveä. Ikenien pitäisi olla vaaleanpunaiset, ei punertavat tai turvonneet.

Iho ja turkki - iho voi olla vaaleanpunainen tai musta riippuen pennun luonnollisesta pigmentistä. Iho ei saisi olla hilseilevä eikä siinä saa olla epätasaisuutta tai hiertymiä. Turkin pitäisi olla tiheä (rodulle ominainen) ja kiiltävä, eikä siinä saisi olla katkenneita karvoja. Rodusta riippuen karvanlähtöä saattaa tapahtua ympäri vuoden, mutta se kiihtyy yleensä kesällä tai syksyllä. Joillakin roduilla kuten villakoirilla ja bichoneilla karvanlähtöä ei esiinny, mutta ne tarvitsevat säännöllistä trimmausta. Niiden turkki ei saisi huopaantua, mikä on merkki huonosta turkinhoidosta.

Kynnet – kynsien pitäisi olla tasaiset. Kiinnitä huomiota, jos kynnet ovat epätasaiset ja ne katkeilevat helposti. Kun tarkastat kynsiä, muista myös kannus, joka on selvästi muita varpaita ylempänä. Joillakin koirilla ne löytyvät vain etukäpälistä, toisilla taas sekä etu- että takakäpälistä ja joillakin niitä ei ole ollenkaan. Pyydä eläinlääkäriä tai kasvattajaa näyttämään, miten kynnet leikataan, jotta tiedät mistä kohtaa leikata, etkä vahingossa leikkaa liian paljon, jolloin sakset osuvat kivuliaasti kynnen sisällä olevaan hermoon.

Hampaidenhoito

Pentusi hampaat ja ikenet ovat yhtä herkkiä ongelmille kuin omasikin, ja ne voivat olla syynä epämukavaan oloon, pahanhajuiseen hengitykseen tai jopa munuaisten tai sydämen sairauksiin, jos niitä ei hoideta kunnolla. Tekemällä hampaidenharjauksesta rutiinin voit ehkäistä ientulehdusta ja hampaiden irtoamista, ja hampaidenharjaus kannattaa aloittaa jo koirasi ollessa pentu, jotta se tottuu siihen. Käytä entsymaattista koiran hammastahnaa (makuina voi olla esim. liha, minttu tai mallas). Älä koskaan käytä ihmisten hammastahnaa, koska niissä oleva fluori on myrkyllistä nieltynä.

Aloita nostamalla huulta ennen kuin etenet hampaiden pyyhkimiseen sormessa olevalla harsolla. Älä vaivaudu puhdistamaan hampaiden sisäpintoja, sillä toisin kuin ihmisillä, koirilla muodostuu hammaskiveä yleensä hampaiden ulkopinnoille. Jokaisen puhdistuksen jälkeen, anna välittömästi pikku ”potilaalle” herkku – se on sen ansainnut! Esim. Dental Fresh purutikut ovat hampaita hoitavia herkkuja.

Jos koirasi ei anna sinun kajota suuhunsa (yleinen ongelma, varsinkin jos hampaidenhoito aloitetaan vasta myöhemmin), voit kokeilla muita apukeinoja suunhoitoon, kuten puruleluja ja erityisiä purutuotteita, jotka on suunniteltu ehkäisemään hammaskiveä, ja jotka hierovat ikeniä. Kuiva koiranruoka saattaa myös irrottaa plakkia ja siten ehkäistä hammaskiven muodostusta.