Bedlingtoninterrieri

Bedlington Terrier

Bedlingtoninterrieri on helposti tunnistettava, pieni- tai keskikokoinen rotu, jolla on pitkät jalat. Koiralla on kapea kallo ja lammasmainen turkki, jonka värejä ovat sininen, maksa tai hiekka, parkinruskein merkein tai ilman. Täysikasvuisena koiran korkeus on noin 38–43 cm ja paino noin 8–10 kg.

  • Jonkin verran kokemusta omaavalle omistajalle soveltuva koira
  • Jonkin verran koulutusta vaaditaan
  • Nauttii aktiivisesta lenkkeilystä
  • Nauttii tunnin päivälenkeistä
  • Pieni koira
  • Vähiten kuolaa
  • Turkki tarvitsee hoitoa joka toinen päivä
  • Hypoallergeeninen rotu
  • Hiljainen koira
  • Vahtikoira. Haukkuu ja varoittaa
  • Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
  • Lapsiin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista

Alkuperä

Bedlingtoninterrierin kehittivät Northumberlandissa asuneet kaivostyöläiset 1700-luvulla risteyttämällä paikallisia terriereitä ja whippetiä. Rotu esiteltiin vasta vuonna 1869, mutta oli siihen mennessä jo saavuttanut mainetta tuholaisten metsästäjänä, salametsästäjien apulaisena ja taistelukoirana. Sitä kutsuttiin myös muun muassa rothburynterrieriksi ja mustalaisen koiraksi (johtuen rodun osallisuudesta salametsästykseen).

Luonne

Bedlingtoninterrieri tulee kouluttaa, jotta se tulisi toimeen kissojen ja muiden lemmikkien kanssa. Vieraiden saapumisesta ilmoitetaan ja epätoivotut torjutaan, mutta jos omistaja toivottaa vieraan tervetulleeksi, koirakin ottaa hänet vastaan ystävyydellä. Bedlingtoninterrieri on erinomainen vahtikoira, sillä ärsytettynä se on erittäin rohkea. Yleensä koira käyttäytyy rauhallisesti, kunhan se saa riittävästi virikkeittä mielelle ja ruumiille.

Terveys

Bedlingtoninterrierillä esiintyy perinnöllistä maksasairautta (kuparitoksikoosi). DNA-testillä voi selvittää, kantaako koira sairaudelle altistavaa geeniä, ja kaikki jalostukseen käytettävät koirat tulee testata. Monien muiden rotujen tavoin rodulla esiintyy myös perinnöllisiä silmäsairauksia, joten myös jalostuskoirien silmät tulee tutkia.

Liikunta

Bedlingtoninterrieri tarvitsee vähintään tunnin liikuntaa päivittäin. Ne ovat parhaimmillaan harrastuksissa, joissa juostaan, hypitään tai noudetaan, kuten esimerkiksi agilityssa. Niille täytyy tarjota riittävästi älyllisiä virikkeitä, joiden avulla voidaan välttää käytöshäiriöiden synty.

Ravitsemus

Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.

Turkinhoito

Bedlingtoninterrierin turkinhoito saattaa olla haastavaa. Turkkia tulisi harjata viitisen minuuttia päivittäin ja se tulisi käydä läpi kammalla vähintään kerran viikossa. Koira tarvitsee trimmausta noin kahden kuukauden välein. Kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen, sillä trimmaus on tavallisesta poikkeava. Toinen vaihtoehto on pyytää kasvattajaa opettamaan, kuinka koira trimmataan. Näyttelytrimmi vie vielä enemmän aikaa, sillä koiralla saa olla korkeintaan tuuman verran karvaa kaikkialla vartalossa.

Parhaiten lapsille sopivat rodut

Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.

dog

Onko tämä oikea rotu sinulle?

Jokaisella koiralla on oma, yksilöllinen luonteensa, mutta niiden käytöstä ohjaavat myös synnynnäiset vietit ja käytösmallit. Kokeile valintatyökaluamme niin näet, mitkä koirarodut vastaavat mieltymyksiäsi ja elämäntyyliäsi parhaiten. Kun sinä ja koirasi nautitte samoista asioista, olette molemmat onnellisia ja tyytyväisiä.

Mitä tulisi ottaa huomioon seuraavaksi?

Adoptointi

Koiran adoptointi löytöeläinkodista on äärimmäisen palkitsevaa. Usein koira saa toisen mahdollisuuden elämään. Moni koira odottaa rakastavaa loppuelämän kotia. Hyvämaineiset löytöeläinkodit tekevät kaikkensa varmistaakseen, että oikeat koirat päätyvät juuri oikeaan kotiin. Henkilökunta tutustuu huolella eläinkotiin tuleviin koiriin ja sekä sinuun, perheeseesi ja elämäntyyliisi, ennen kuin päättää, mitkä koirat sopisivat juuri sinulle. Henkilökunta myös neuvoo ja vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiisi niin ennen adoptiota kuin sen jälkeenkin. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Hyvän kasvattajan löytäminen

Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran, kannattaa etsiä hyvämaineinen kasvattaja. Ota yhteyttä Kennelliittoon tai rotujärjestön sihteeriin, sillä hänellä voi olla käytössään luettelo tulevista pentueista. Häneltä saat myös lähelläsi asuvien kasvattajien yhteystietoja. Pyri valitsemaan kasvattaja, joka on Kennelliiton hyväksyttyjen kasvattajien listalla. Käy koiranäyttelyissä tapaamassa kasvattajia kasvotusten ja kysele heiltä haluamasi rodun saatavuudesta.

Koiran toivottaminen tervetulleeksi

Hankit sitten pikkuruisen koiranpennun tai annat uuden kodin täyskasvuiselle koiralle, edessä on jännittäviä aikoja. Saatat suurta päivää odotellessasi kaivata muuta ajateltavaa. Onneksi muutama asia täytyykin hoitaa ennen uuden tulokkaan saapumista.