Collie (pitkäkarvainen)
Pitkäkarvainen skotlanninpaimenkoira on keskikokoinen/suuri koira, jonka olemus on arvokas ja kaunis ja ilme viehättävä ja ilmeikäs. Koiran mahtavan turkin värityksiä ovat soopeli, valko-soopeli, kolmivärinen ja sinimarmoroitu, ja koiran pää on muodoltaan pitkä ja kulmikas. Täysikasvuisen uroksen säkäkorkeus on 56-61 cm ja se painaa 27-34 kg, nartun mitat ovat 51-56 cm ja 23-30 kg.
- Kokeneelle omistajalle soveltuva koira
- Jonkin verran koulutusta vaaditaan
- Nauttii aktiivisesta lenkkeilystä
- Enemmän liikuntaa
- Iso koira
- Jonkin verran kuolaa
- Turkki edellyttää päivittäistä hoitoa
- Allergisoiva rotu
- Puhelias ja äänekäs koira
- Vahtikoira. Haukkuu ja varoittaa
- Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
- Lapsiin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
Alkuperä
Pitkäkarvaisen collien uskotaan polveutuvan koirista, jotka saapuivat Englantiin roomalaisten valloittajien mukana vuonna 50 eaa. ja risteytyivät skotlantilaisten koirien kanssa. Ne ovat luultavasti saaneet nimensä mustalta colley-lammasrodulta, jota kasvatetaan Skotlannin alangoilla. 1860-luvulla kuningatar Viktoria ihastui Skotlannin Balmoralin linnallaan tapaamiinsa koiriin ja vei niitä myös mukanaan Windsorin linnaan. Koira tunnettiin silloin Skotlannin lammaskoirana. Pitkäkarvainen collie esiteltiin ensimmäisen kerran näyttelykehissä Birminghamin koiraseuran näyttelyssä ja siitä tuli nopeasti erittäin haluttu koira.
Luonne
Pitkäkarvaisen skotlanninpaimenkoira, eli collie, on luonteeltaan ystävällinen, ja hermostuneisuutta ja aggressiota siinä tulisi olla mahdollisimman vähän. Koira on iloinen ja kiintyy läheisesti perheeseensä. Ne suhtautuvat kotiinsa erittäin suojelevasti, mutta kutsutut vieraat se toivottaa riemulla tervetulleiksi. Pitkäkarvainen collie on erittäin nopea oppimaan ja se on parhaimmillaan saadessaan uusia haasteita.
Terveys
Monien rotujen tavoin pitkäkarvaisella skotlanninpaimenkoiralla esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia ja lonkkanivelen kehityshäiriötä (dysplasia, joka saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien silmät ja lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä.
Liikunta
Yllättävää kyllä, koirat eivät tarvitse ylettömän paljon liikuntaa, vaan sopeutuvat nopeasti perheen tilanteeseen. Sille pitäisi tarjota mahdollisuuksia juosta vapaana, leikkiä ja noutaa palloa. Täysikasvuinen yksilö tarvitsee noin tunnin liikuntaa päivittäin, mutta koira liikkuu mielellään enemmänkin, jos saa mahdollisuuden.
Ravitsemus
Suurilla koirilla on suuri ruokahalu ja ne myös hyötyvät erilaisesta ravintotasapainosta, mukaan lukien kivennäisaineet ja vitamiinit, kuin pienet koirarodut. Skotlanninpaimenkoirilla esiintyy suhteellisen paljon turvotusta ja vatsavaivoja. Näitä voi ehkäistä tarjoamalla koiralle pienempiä aterioita useammin.
Turkinhoito
Pitkäkarvaisen skotlanninpaimenkoiran muhkea turkki tarvitsee harjausta viikoittain, jottei se mene pahasti takkuun. Koiran aluskarva on pehmeä ja pörröinen ja vartalonmyötäinen, kun taas päällyskarva on karkea ja suora. Karvanlähtöaikaan päivittäisestä harjaamisesta on hyötyä. Leikkaamalla karvoja silloin tällöin myös etujalkojen ja hännän hapsutukset pysyvät siistinä.
Parhaiten lapsille sopivat rodut
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
