Siperianhusky

Siperianhusky

Siperianhusky on keskikokoinen koira, jonka mittasuhteet kertovat tasapainosta voiman, nopeuden ja kestävyyden välillä. Niillä on kaksinkertainen, keskipitkä turkki, pystykorvat ja paksu häntä. Kaikki turkin värit ja merkit ovat sallittuja, myös valkoinen, ja rodulla näkeekin upeita kuviointeja. Täysikasvuisen uroksen säkäkorkeus on noin 53–60 cm, nartun 51–56 cm. Uros painaa noin 20-27 kg, narttu noin 16-23 kg.

Ulkonäkö
  • Kokoluokka: Keskikokoinen
  • Turkinhoito: Useammin kuin kerran viikossa
Fisiikka
  • Karvanlähtö: Runsasta
  • Sopii allergikoille: Ei
  • Haukkuherkkyys: Ei erityisen haukkuherkkä
  • Kennelliiton roturyhmä: Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
Käyttäytyminen
  • Alone
  • Sietää muita lemmikkejä: Heikosti
  • Soveltuvuus vahtikoiraksi: Heikko

Yleistä

Siperianhusky on keskikokoinen koira, jonka mittasuhteet kertovat tasapainosta voiman, nopeuden ja kestävyyden välillä. Niillä on kaksinkertainen, keskipitkä turkki, pystykorvat ja paksu häntä. Kaikki turkin värit ja merkit ovat sallittuja, myös valkoinen, ja rodulla näkeekin upeita kuviointeja. Täysikasvuisen uroksen säkäkorkeus on noin 53–60 cm, nartun 51–56 cm. Uros painaa noin 20-27 kg, narttu noin 16-23 kg.

Historia

Tšuktšit käyttivät siperianhuskya Kolymajoen alueella, Siperiassa, 1800-luvulla. Saamme luultavasti kiittää tšuktšeja rodun hienosta luonteesta. Koiravaljakot olivat tärkein matkustusmuoto, joten huskyt olivat alkuperäiskansoille korvaamattoman arvokkaita. Siperianhuskyja saapui Alaskaan ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa, ja niitä kutsuttiin edelleen tšuktšeiksi. Koiravaljakkoajojen suosio alkoi kasvaa näihin aikoihin ja koiran nopeus hämmästytti valjakkoajajia Yhdysvalloissa. Siellä koira nimettiin uudelleen siperianhuskyksi samoihin aikoihin.

Luonne

Koira tunnetaan tasaisesta luonteestaan, eikä se ole paras mahdollinen vahtikoira, sillä se rakastaa ihmisiä. Koira kaipaa seuraa, eikä sitä pitäisi jättää yksin pitkäksi aikaa, muuten se saattaa innostua tuhoamaan paikkoja. Koira on tyytyväinen toisten sopeutuvaisten koirien seurassa, mutta ne ovat myös innokkaita ja tehokkaita metsästyskoiria, joten yhteiselo muiden lemmikkien kanssa vaatii huolellista totuttelua. Ne eivät yleensä hauku, vaan ulvovat – usein vain ulvomisen riemusta!

Terveys

Siperianhusky on pääasiassa perusterve koirarotu. Monien muiden rotujen tavoin rodulla esiintyy kuitenkin toisinaan perinnöllisiä silmäsairauksia ja lonkkanivelen kehityshäiriöitä (dysplasia, joka saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Koirien silmät ja lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

Rotu tarvitsee erittäin paljon liikuntaa, joko turvallisella, suljetulla alueella tai hihnassa. Rodulla on nimittäin vahva taipumus karata vapaana ollessaan, eikä niiden voi luottaa aina palaavan käskystä. Piha täytyy aidata täysin ja aidan on oltava riittävän korkea, koska koira loikkaa erittäin korkealle jopa ilman vauhtia. Täysikasvuinen siperianhusky tarvitsee yli kaksi tuntia liikuntaa päivittäin ja hyvät olosuhteet juoksemiseen.

Ravitsemus

Koirasi tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, joka sisältää kaikkia ravintoaineita, ja sillä tulee aina olla saatavilla raikasta vettä. Koiran kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta se pysyy hyväkuntoisena. Muista tarjota koiralle ravintoa vähintään kaksi kertaa päivässä kyseisen ravinnon ruokintaohjeiden mukaisesti.

Turkinhoito

Koiran turkinhoito on erityisen helppoa: turkki harjataan ja kammataan yleensä kaksi tai kolme kertaa viikossa, karvanlähtöaikaan kuitenkin päivittäin. Siisti rotu, joka ei ”haise koiralta”.