Jokainen eläinlääkäri voi kertoa, että ennaltaehkäisy on helpompaa kuin parantaminen. Siksi ravinteikkaan ja tasapainoisen ruokavalion lisäksi kannattaa varmistaa, että pentu saa säännöllistä liikuntaa, se viedään säännöllisesti terveystarkastuksiin, ja saa kunnon hammashoitoa.

Liikunta

Kunnossa pysyminen on yhtä tärkeää koiranpennulle kuin sinullekin. Terveellinen liikuntaohjelma auttaa pentua pysymään energisenä jahyvässä kunnossa, ja se myös vahvistaa immuunijärjestelmää, jolloin sairastumisen riski on pienempi. Pentua ei kuitenkaan koskaan saisi rasittaa liian rankalla liikunnalla. Jos et ole varma, miten liikuttaisit koiranpentuasi, kysy neuvoa kasvattajalta tai eläinlääkäriltä. Tämä on erityisen tärkeää, jos omistat rodun, jolla on tunnetusti ortopedisiä ongelmia (esim. labradorinnoutaja) tai suuri tai jättimäinen rotu, joiden tarpeet voivat erota pienemmistä roduista.

Yleensä vapaa juoksentelu pihassa tai puistossa riittää pienen pennulle liikunnaksi. (Varmista, että pentu on saanut kaikki tarvittavat rokotukset ennen kuin päästät sen alueille, joissa on ollut muita koiria). Kasvattajalta voit saat turvallisen liikuntaohjelman, jota noudattaa - ja jos sellaista ei ole saatavilla, kysy neuvoa eläinlääkäriltä/ -hoitajalta. Paitsi että liikunta pitää pennun loistavassa kunnossa, se tarjoaa myös hyvän tavan seurustella ja leikkiä vapaasti muiden koirien ja ihmisten kanssa, ja se on mahdollisuus aloittaa pennun koulutus. Vältä äärimmäisen villiä leikkiä erityisesti suurten rotujen kanssa, koska se voi vahingoittaa koiran kasvavia niveliä.

Aloita koiranpentusi koulutus opettamalla sitä kävelemään kunnolla hihnassa ilman vetämistä, vaikka sitä ulkoilutettaisiinkin harvoin hihnassa. Tavallinen (esimerkiksi nahkainen) panta tai kuonopanta voi olla hyvä pennun opetukseen, mutta älä koskaan käytä kuristuspantaa, sillä se voi olla epämiellyttävä ja jopa vaarallinen erityisesti pennulle, joka saattaa lähteä äkkinäisesti rimpuilemaan. Keskustele eläinlääkärin/ -hoitajan kanssa parhaista tavoista opettaa koira hihnaan. Pentujen koulutuskurssi on mahtava tapa oppia uusia tekniikoita, sekä tavata muita pentuja ja niiden omistajia. Ota yhteys Suomen Palveluskoiraliittoon tai pyydä kasvattajaa suosittelemaan paikallista kurssia - jotkut kasvattajat voivat järjestää kursseja myös itse.

Muista, että vaihtelu virkistää, joten pidä liikunta mielenkiintoisena. Talon ympäri laahustaminen kolme kertaa joka päivä on pennulle tylsää puhumattakaan siitä, kuinka pitkästyttävää se on sinulle. Leikkimällä noutopelejä palloilla ja leluilla voit auttaa pitämään pennun innostusta yllä. Älä koskaan heittele keppejä, koska ne voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Jos asut maalla, sisällytä liikuntaan tiellä kävelyä, jotta pidät pennun kynnet lyhyinä ja voitte harjoitella hyvin käyttäytymistä hihnassa.

Jos rotu tarvitsee paljon liikuntaa, harkitse erityistä kurssia tai koulutusta. Esimerkiksi bordercolliet loistavat tottelevaisuudessa ja ketteryydessä, sekä jännittävissä peleissä, kuten fly ballissa, ja labradorinnoutajat ja spanielit ovat erinomaisia noutajia. Myös terrierit voivat oppia hienoiksi agility-koiriksi. Kysy tästä kasvattajalta tai tutki paikallisia agility-yhdistyksiä. Tämä on myös hyvä tapa tavata muita koirien omistajia.

Mieti myös muiden liikuntamuotojen kokeilemista. Onko lähellä esimerkiksi koirien uimapaikka? Jotkut rodut, kuten Newfoundlandin koirat ja noutajat rakastavat uimista. Huomaa, että koirat voivat joutua pulaan uidessaan lammissa/järvissä/joissa/meressä syvyyden vaihtelujen ja virtauksien vuoksi. Tämän välttääksesi voit hyödyntää koirien vesiterapia-allasta.

Käynti eläinlääkärillä

Koiranpentusi mukana pitäisi tulla terveystodistus, joka ei ole viikkoa vanhempi, ja koiran tulisi olla mikrosirutettu, madotettu ja rokotettu. Koiranpennullasi pitäisi myös olla vakuutus ja olet varmasti saanut nämä tiedot kasvattajalta tai löytöeläintalolta. Kolmen kuukauden ikäisenä koiranpennulle annetaan toiset rokotukset (parvo, penikkatauti ja parainfluenssa). On suositeltavaa madottaa koiranpentu viikkoa ennen rokottamista. Kun pääset lääkärin vastaanotolle, kanna pentusi autosta jos mahdollista, ja pidä koiranpentu sylissäsi ja poissa muiden koirien luota; älä laita koiranpentua odotushuoneen vaa'alle tai anna sen haistella muita koiria. Tämä on erityisen tärkeää, jos koiraasi ei ole vielä rokotettu, tai se ei ole saanut kaikkia rokotuksia, sillä se voi altistua muiden koirien sairauksille - pennun immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt. Yritä välttää negatiivisia kokemuksia, ota mukaan herkkuja ja pyydä lääkäriä tai hoitajaa palkitsemaan pentua tarkastuksen aikana, jotta se lähtisi jatkossa mieluusti eläinlääkäriin.

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä eläinlääkäri tekee koiranpennulle perusteellisen tutkimuksen, ja kertoo vaadituista rokotuksista, joten ota mukaan tiedot kaikista aiemmista hoidoista (kasvattajan/löytöeläinkeskuksen tulisi antaa rokotustodistukset mukaan).

Säännölliset tarkastukset

Pennut sairastuvat toisinaan. Mitä aiemmin ongelma tunnistetaan ja hoidetaan, sitä parempi. On tärkeää, että tarkistat pennun kunnon säännöllisesti itse, ja totutat sen tutkimuksien tekemiseen. On aina parempi pelata varman päälle, joten jos epäilet, että pennulla on jotakin vaivaa, kysy heti neuvoa eläinlääkäriltä. Tässä on lista huomioitavista asioista (lista ei ole kaiken kattava, joten jos et ole varma, kysy neuvoa eläinlääkäriltä):

  • Vartalon kunto
    - eläinlääkärin tekemiä säännöllisiä arvioita suositellaan, mutta voit arvioida ruumiinkuntoa kotonakin. Juoksuta käsiäsi pitkin kylkiä ja vatsaa. Ihannepainoisen koiran kylkiluiden pitäisi tuntua, muttei näkyä. Vyötärölinjan kylkiluiden takana tulisi olla näkyvissä katsottuna yläpuolelta, ja vatsa on näkyvästi suojassa, kun katsotaan sivusta.
  • Korvat
    - korvissa ei saisi näkyä ruskeaa vahaa, eikä niiden pitäisi haista tai punoittaa. Koiranpentusi ei pitäisi raaputtaa korviaan tai ravistella päätään. Jotkut pitkäkorvaiset rodut (esim. cockerspanielit) hyötyvät säännöllisestä korvien putsaamisesta erityisillä korvanpuhdistusaineilla, mutta kysy neuvoa eläinlääkäriltä ja käytä aina eläinlääkärin suosittelemia tuotteita. Älä puhdista liian rajusti, äläkä koskaan käytä pumpulipuikkoja tai puhdista liian syvältä korvasta, ellei eläinlääkäri ole neuvonut toisin, sillä tämä voi vaurioittaa tärykalvoa.
  • Silmät
    - kirkkaat ja puhtaat, ei sumeat, punertavat tai vuotavat. Kiinnitä huomiota siihen, jos pentu tuntuu aristelevan valoa.
  • Kirsu
    - pinnan pitäisi olla sileä eikä sieraimista saisi vuotaa eritettä tai verta. Ota yhteys eläinlääkäriin, jos huomaat muutoksia kirsussa. Koiran kirsun kosteudesta päätellään usein paljon, mutta se voi vaihdella esim. sään mukaan. Hyvin kuiva tai karhea kirsu saattaa olla merkki ongelmasta.
  • Hengitys
    - pahanhajuinen hengitys voi tarkoittaa ruuansulatus- tai hammasongelmia. Hampaiden pitäisi olla valkoiset ilman liikaa plakkia (joka on paksua ja ruskeaa). Ikenien pitäisi olla vaaleanpunaiset, ei punertavat tai turvonneet. Kysy neuvoa eläinlääkäriltä tai hoitajalta säännöllisten hammastarkastusten järjestämiseksi ja opettele puhdistamaan koiran hampaat jo nuoresta iästä lähtien, sillä se on paras tapa estää tulevia ongelmia.
  • Iho ja turkki
    - iho voi olla vaaleanpunainen tai musta riippuen pennun luonnollisesta pigmentistä. Iho ei saisi olla hilseilevä eikä siinä saa olla epätasaisuutta tai hiertymiä. Pienet mustat pisteet turkissa voivat olla kirppuja, joten keskustele kirppukäsittelystä eläinlääkärin kanssa. Turkin pitäisi olla tiheä (rodulle ominainen) ja kiiltävä, eikä siinä saisi olla katkenneita karvoja. Rodusta riippuen karvaa saattaa lähteä ympäri vuoden, mutta karvanlähtö kiihtyy yleensä kesällä tai syksyllä - tarvitset hyvän imurin. Kaikki koirat tulisi harjata säännöllisesti, ja tämä on tärkeää myös pitkäkarvaisten turkkien takkuisuuden välttämiseksi. Harjaaminen myös vähentää karvan lähtöä. Irtoavan karvan ei pitäisi jättää kaljuja kohtia, ja jos koira raapii itseään liikaa, se tulisi vielä pikaisesti eläinlääkäriin. Jotkut rodut, kuten esim. puudelit ja Yorkshiren terrierit eivät irrota karvaa, mutta ne kaipaavat turkin leikkaamista säännöllisesti, usein ammattitrimmaajan luona, joten muista sisällyttää tämä budjettiin, jollet sitten trimmaa itse.
    Useimmat koirat eivät tarvitse säännöllistä pesua, mutta toisinaan (erityisesti kun ne ovat pyörineet jossakin haisevassa!) hellä shampoopesu ja kunnollinen huuhtelu ovat tarpeen.
  • Kynnet
    - kynsien tulisi olla sileät ja ne voivat olla joko valkoiset tai mustat. Kiinnitä huomiota, jos kynnet ovat epätasaiset ja ne katkeilevat helposti. Kun tarkastat kynsiä, muista myös kannus, joka on selvästi muita varpaita ylempänä. Joillakin koirilla ne löytyvät vain etukäpälistä, toisilla taas sekä etu- että takakäpälistä ja joillakin niitä ei ole ollenkaan. Pyydä eläinlääkäriä tai kasvattajaa näyttämään, miten kynnet leikataan, jotta osaat pitää ne hyvässä kunnossa myös kotona. Tämä voi olla hankalaa, joten älä yritä tehdä tätä ilman, että näet miten se tehdään oikein, sillä kynsien leikkaaminen liian lyhyeksi voi olla hyvin kivuliasta ja aiheuttaa verenvuotoa.
  • Ruuansulatus
    - pennut saattavat kärsiä ajoittaisesti oksentelusta ja ripulista jos niiden ruokavaliota muutetaan, tai jos ne syövät jotakin väärää ulkona: jos pentu on vaisu tai oireet jatkuvat, kysy neuvoa eläinlääkäriltä.
  • Käyttäytyminen
    - On tärkeää, että koiranpentusi on hyvin sosiaalistettu ja koulutettu, jotta se kasvaisi erinomaiseksi perhelemmikiksi. Kysy Suomen Palveluskoiraliitolta koirien koulutuskursseista. Jos huomaat käyttäytymisongelmia, kuten puremista tai ulvomista poistuessasi kotoa, kysy neuvoa eläinlääkäriltä tai Suomen Palveluskoiraliitolta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska ongelmakäyttäytymistä on helpompi hoitaa ajoissa, ennen kuin käyttäytymisestä on tullut vakiintunutta.
  • Hammashoito
    Pentusi hampaat ja ikenet ovat yhtä herkkiä ongelmille kuin omasikin, ja ne voivat aiheuttaa epämukavaa oloa, pahanhajuista hengitystä tai jopa hampaiden menetyksen. Yksinkertainen harjausrutiini voi auttaa estämään iensairauksia ja hampaiden putoamista, ja se on parasta aloittaa, kun koirasi on vielä pentu, jotta se tottuu siihen mahdollisimman nuorena. Käytä entsymaattista koiran hammastahnaa (makuina voi olla esim. liha, minttu tai mallas) ja koirille tarkoitettua hammasharjaa. Älä koskaan käytä ihmisten hammastahnaa.

Pyydä eläinlääkäriä tai hoitajaa näyttämään, miten pennun hampaat puhdistetaan. Vanhemmat koirat saattavat tarvita eläinlääkärin tarkastuksen, ennen kuin voit aloittaa hampaiden puhdistamisen kotona. On tärkeää aloittaa hitaasti ja välttää negatiivisia kokemuksia: vie jonkin aikaa, ennen kuin koirasi tottuu harjaamiseen, joten älä kiirehdi. Aloita nostamalla huulia pennun suun toiselta puolelta ennen kuin hankaat hampaita sormilla. Aloita sitten hammasharjan tai sormiharjan esittely. Älä hankaa tai puhdista hampaiden sisäpinnoilta, koska päinvastoin kuin ihmisillä, koirilla muodostuu plakkia pääasiallisesti hampaiden ulkopinnoille. Jokaisen puhdistuksen jälkeen anna "potilaalle" paljon positiivista palautetta ja herkkupala - se on sen ansainnut!

Jos koirasi hermostuu, kun sen suuta yritetään käsitellä (yleinen ongelma, kun hammashoito aloitetaan vanhemmalla iällä), keskustele eläinlääkärin kanssa. Varmista, ettei koiralla ole hampaissa tai suussa ongelmia, jotka aiheuttavat kipuja. Jos koirasi ei anna sinun kajota suuhunsa (yleinen ongelma, varsinkin jos hampaidenhoito aloitetaan vasta myöhemmin), voit kokeilla muita apukeinoja suunhoitoon, kuten puruleluja ja erityisiä purutuotteita, jotka on suunniteltu ehkäisemään hammaskiveä, ja jotka hierovat ikeniä. Kuiva koiranruoka saattaa myös irrottaa plakkia ja siten ehkäistä hammaskiven muodostumista.

Noudattamalla eläinlääkärin ohjeita ja tarkistamalla pentu säännöllisesti voidaan monet terveysongelmista välttää, ja koiranpentu kasvaa terveeksi aikuiseksi koiraksi ja rikastuttavaksi lemmikiksi moniksi vuosiksi eteenpäin!