Siamilaiskissa on keskikokoinen kissarotu, jonka pitkä ja hoikka vartalo on elegantti ja aistikas, mutta vaikutelma on kuitenkin lihaksikas. Kissalla on tasapainoinen ja urheilullinen rakenne, hoikat raajat ja pienet, soikeat tassut. Kuonon puolelta katsottuna pää muistuttaa kolmiota, jonka suorat linjat päättyvät hienoon kuonoon. Suuret, pystyssä olevat korvat seuraavat kolmion linjoja. Silmät ovat muodoltaan itämaiset ja osoittavat kohti nenää. Häntä on pitkä ja kapea ja suora. Turkki on lyhyt, hieno ja vartalonmyötäinen, ja sen pääväri on vaalea tummemmilla merkeillä. Värilliset kohdat kattavat ainoastaan naamion kasvoissa, korvat, jalat ja hännän, eli vartalon viileämmät osat. Värityksiä on useita. Silmät ovat kaiken värisillä kissoilla kirkkaan siniset.
Siamilainen on yksi suosituimmista rotukissoista ja yksi helpoimmin tunnistettavista roduista. Siamilaisen juuret ovat nykyisen Thaimaan alueella jossa rotu on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan. Tarinan mukaan siamilaiskissat olivat pyhiä ja niiden tehtävänä oli vartioida buddhalaistemppeleitä. Siamilainen tuotiin Britanniaan 1880-luvulla. Rodun alkuperäinen väritys oli klassinen ruskeanaamio, jossa on lämmin kermanvaalea vartalo ja tummat merkit, mutta lännessä jalostajat kehittivät muita väriyhdistelmiä risteyttämällä siamilaista muiden rotujen kanssa. Alun perin siamilaisilla oli karsastavat silmät ja häntäknikit, mutta niitä molempia pidetään nykyään vakavina virheinä.
Thaimaa (entinen Siam)
Siamilaiskissa on luultavasti yhtä tunnettu äänekkäästä luonteestaan kuin klassisesta tyylikkyydestään. Rotu on yleensä ulospäinsuuntautunut, seurallinen ja erittäin äänekäs. Siamilaiset vaativat paljon huomiota ja haluavat olla perheenjäseniä. Rotu ei ole paras mahdollinen pitkiä työpäiviä tekevälle, sillä siamilaiset eivät mielellään ole pitkiä aikoja yksin. Asian voi kuitenkin ratkaista ottamalla saman tien kaksi siamilaisen pentua. Siamilaiset ovat erittäin älykkäitä ja kaipaavat virikkeitä. Niillä tulee olla leluja ja raapimispuu virikkeenä ja ne voi myös opettaa noutamaan heitetyn lelun.
Siamilaiskissa on pitkäikäinen rotu, jonka yksilöt voivat elää jopa yli 20-vuotiaiksi. Rotuun yhdistetään kuitenkin myös useita sairauksia. Jotkut sukulinjat ovat alttiita tietyille syöpätyypeille, esimerkiksi lymfoomalle ja sisäelinten kasvaimille. Siamilaiskissat vaikuttavat kärsivän tavallista enemmän myös kroonisesta yskästä (keuhkoputken sairaus) ja oksentelevan muita rotuja enemmän. Jotkut siamilaisten sukulinjat ovat taipuvaisia syömään tavaroita, joita ei ole tarkoitettu ravinnoksi (ilmiö tunnetaan nimellä pica), esimerkiksi villavaatteita, muovia ja muita materiaaleja. Ilmiön syytä ei tunneta.
Jokainen kissa on ainutlaatuinen ja niillä kaikilla on ravinnon suhteen suosikkeja, inhokkeja ja yksilöllisiä tarpeita. Kissat ovat kuitenkin lihansyöjiä ja ne tarvitsevat ravinnostaan 41:tä eri ravintoainetta. Näiden ravintoaineiden suhde vaihtelee riippuen kissan iästä, elämäntavasta ja yleisestä terveydentilasta. Kasvavat, energiset kissat tarvitsevat luonnollisesti ravitsemuksellisesti erilaisen ruokavalion kuin vähemmän aktiiviset seniorikissat. Oikea ruokintamäärä tulee myös ottaa huomioon. Ruokintaohjeita noudattamalla kissa pysyy hoikkana ja hyväkuntoisena, ja märkä- ja kuivaruoan suhdetta voi vaihdella kissan mieltymysten mukaan.
Siamilaisen lyhyt, kiiltävä turkki ei kaipaa erityisen paljon hoitoa, mutta kissa nauttii huomiosta myös turkinhoidon muodossa. Kuten useimmat lyhytkarvaiset kissat, myös siamilaiset hoitavat oman turkkinsa erittäin hyvin. Muiden kissarotujen tavoin myös siamilainen tarvitsee säännölliset rokotukset, joilla ehkäistään sairauksia, loishäädöt ja vuosittaisen eläinlääkärin terveystarkastuksen.
Rotua ei yleisesti pidetä parhaana rotuna lapsiperheisiin, mutta kaikki kissat ovat erilaisia. Huolellisen totuttelun myötä kissa voi oppia elämään lasten kanssa.
