Saksanpaimenkoira

Saksanpaimenkoira

Saksanpaimenkoira on yksi maailman tunnetuimmista koiraroduista. Koiran yleisilmeen tulee olla lihaksikas ja valpas, asenteeltaan se on ylväs ja varautunut. Koira on ketterä ja sopusuhtainen ja kantaa itsensä ylväästi. Turkista on useita eri värimuunnoksia (lisätietoja saat rotumääritelmästä) ja se koostuu kovasta, karkeasta ja sileästä päällyskarvasta ja paksusta aluskarvasta. Täysikasvuisen uroksen ihannekorkeus on 60-65 cm, nartuilla 55-60 cm. Paino vaihtelee 22-40 kg:n välillä.

Saksanpaimenkoira
  • Kokoluokka: Suuri
  • Turkinhoito: Useammin kuin kerran viikossa
Saksanpaimenkoira
  • Karvanlähtö: Runsasta
  • Sopii allergikoille: Ei
  • Haukkuherkkyys: Äänekäs
  • Kennelliiton roturyhmä: Lammas- ja karjakoirat
Saksanpaimenkoira
  • Alone
  • Sietää muita lemmikkejä: Kohtuullisen hyvin
  • Soveltuvuus vahtikoiraksi: Hyvä

Yleistä

Saksanpaimenkoira on yksi maailman tunnetuimmista koiraroduista. Koiran yleisilmeen tulee olla lihaksikas ja valpas, asenteeltaan se on ylväs ja varautunut. Koira on ketterä ja sopusuhtainen ja kantaa itsensä ylväästi. Turkista on useita eri värimuunnoksia (lisätietoja saat rotumääritelmästä) ja se koostuu kovasta, karkeasta ja sileästä päällyskarvasta ja paksusta aluskarvasta. Täysikasvuisen uroksen ihannekorkeus on 60-65 cm, nartuilla 55-60 cm. Paino vaihtelee 22-40 kg:n välillä.

Historia

Usean eri paimenkoirarodun risteytyksenä syntyneen saksanpaimenkoiran alkuperä voidaan jäljittää 600-luvulle saakka ja sen käyttötarkoitus oli paimentaminen. Saksanpaimenkoirat esiteltiin ensi kerran vuonna 1882 ja vuonna 1899 Saksassa perustettiin rotujärjestö Verein fur Deutsche Schaferhunde. Yhteistyössä rotujärjestön kanssa saksanpaimenkoiria alettiin kouluttaa poliisikoiriksi ja armeijan tehtäviin, mikä pelasti rodun sukupuutolta 1900-luvun alun vaikeina vuosina. Ensimmäisessä maailmansodassa Saksan joukot käyttivät saksanpaimenkoiraa viestinviejinä ja haavoittuneiden etsinnässä. Liittoutuneiden joukkojen sotilaat ihastuivat koiran älyyn ja rohkeuteen ja veivät koiria kotimaihinsa sodan jälkeen, ja näin rotu levisi muihin maihin. Saksanpaimenkoira on vuodesta toiseen Suomen suosituimpien koirarotujen kärkisijoilla.

Luonne

Saksanpaimenkoira kiintyy voimakkaasti ohjaajaansa ja haluaa olla tämän seurassa mahdollisimman paljon. Rotu tarvitsee paljon huomiota, mutta palkitsee sen myös moninkertaisesti uskollisuudellaan ja verrattomilla vahtikoiran taidoillaan. Toisaalta, jos saksanpaimenkoiran sosiaalistamiseen ja kouluttamiseen ei panosta, seurauksena on ongelmia koiran itsetunnon ja tottelevaisuuden kanssa. Koira on innokas oppimaan ja vastaa hyvin koulutukseen, joten se on usein koirakoulun tähtioppilas.

Terveys

Saksanpaimenkoiralla esiintyy useita terveysongelmia, muun muassa suolistosairauksia, vatsalaukunkiertymää, selkäytimen ongelmia ja epilepsiaa. Monien muiden rotujen tavoin ne voivat kärsiä myös kyynär- ja lonkkanivelten kehityshäiriöistä (mahdollisesti kivulias ja liikkuvuutta heikentävä dysplasia). Siksi koirien lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

Nuorena pennun liikuntaa pitää jonkin veran rajoittaa, jotta sen pehmeille, kasvaville nivelille ei aiheudu vaurioita pitkällä aikavälillä. Terve, täysikasvuinen saksanpaimenkoira tarvitsee yli kaksi tuntia liikuntaa päivässä, sekä runsaasti mahdollisuuksia käyttää älyään harjoittelun ja erilaisten virikkeiden parissa.

Ravitsemus

Suurilla koirilla on suuri ruokahalu ja ne myös hyötyvät erilaisesta ravintotasapainosta, mukaan lukien kivennäisaineet ja vitamiinit, kuin pienet koirarodut. Saksanpaimenkoirilla esiintyy suhteellisen paljon turvotusta ja vatsavaivoja. Näitä voi ehkäistä tarjoamalla koiralle pienempiä aterioita useammin.

Turkinhoito

Koiran turkki tarvitsee hoitoa useita kertoja viikossa, ja irtokarvat poistetaan tehokkaalla harjauksella. Pitkäkarvaisen saksanpaimenkoiran turkki pitää myös kammata. Turkkia ei tarvitse leikata, ja koira pestään vain tarvittaessa. Rodulta lähtee karvaa, mutta säännöllinen turkinhoito hillitsee karvanlähtöä.