Ranskanbulldoggi on iloinen koira täynnä elämää, ja se suhtautuu kiintymyksellä perheenjäseniinsä. Se on rohkea koira, joka kuvittelee olevansa paljon isompi kuin todellisuudessa on. Jos toinen koira alkaa uhitella sille, ranskis ei peräänny (jotkut koirat eivät osaa tulkita koiran lyhyen kuonon ilmeitä ja provosoituvat ranskanbulldoggista).
Kääpiöbulldoggi oli suosittu Englannin keskiosissa erityisesti pitsinnyplääjien seurakoirana ja seurasi heitä tehtaisiin. Ranskaan muuttaneet työläiset veivät koiransa mukanaan, ja siellä ne lisääntyivät lyhytkuonoisten koirien kanssa. Lopputuloksena oli nykyään ranskanbulldoggina tunnettu rotu.
Ranskanbulldoggin vakavimmat terveysongelmat johtuvat rodun litteästä kuonosta, joka voi aiheuttaa hengitysteiden ahtaumaa ja hengitysvaikeuksia. Siksi liikaa rasitusta ja lämpöä pitää välttää. Rodulla esiintyy myös ihoinfektioita, silmäsairauksia ja lonkka- ja kyynärnivelten kehityshäiriöitä (dysplasiaa, joka voi olla kivuliasta ja heikentää liikkuvuutta) sekä selkärangan ongelmia.
Ranskanbulldoggi ei tarvitse erityisen paljon liikuntaa joihinkin muihin rotuihin verrattuna: noin tunnin päivässä pitäisi olla sille riittävä määrä. Koiraa täytyy suojata kuumuudelta, sillä se voi saada lämpöhalvauksen ja hengitysvaikeuksia liikunnasta kuumalla säällä litteän kuononsa vuoksi. Kesällä koira kannattaa ulkoiluttaa varhain aamulla ja myöhään illalla.
Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.
Ranskanbulldoggin lyhyt, vartalonmyötäinen, kiiltävä turkki on erittäin helppohoitoinen: harjaus kerran viikossa riittää enemmän kuin hyvin. Koiran kasvojen alueen ihopoimut tulee kuitenkin puhdistaa säännöllisesti ja myös korvat saattavat oireilla herkästi ja ne täytyy tarkastaa säännöllisesti.
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
