Historia ja alkuperä
Alkuperäinen villakoira jalostettiin noutavaksi vesikoiraksi. Se on siis alun perin työkoira, jonka tehtäviin kuului muun muassa vesilintujen noutaminen. Pienemmät muunnokset, kuten toyvillakoira ja kääpiövillakoira, kehitettiin myöhemmin ihmisille, jotka halusivat pienikokoisemman koiran, mutta arvostivat edelleen rodun persoonallisuutta, älykkyyttä ja työskentelyhalua.
Yksi tärkeä syy pienempien villakoirien kehittämiseen liittyi sirkusmaailmaan. Rodun korkea älykkyys, koulutettavuus sekä ystävällinen ja ajoittain jopa humoristinen luonne tekivät siitä erinomaisen esiintyjän.
Vuoteen 1907 asti sekä toyvillakoirasta että kääpiövillakoirasta käytettiin nimitystä toyvillakoira. Kun valikoivan jalostuksen myötä alettiin kasvattaa yhä pienempiä yksilöitä, syntyi selkeämpi jako eri kokoluokkien välille. Pienimmät koirat (alle 26 cm) luokiteltiin toyvillakoiriksi, kun taas yli 26 cm mutta alle 38 cm korkeat koirat luokiteltiin kääpiövillakoiriksi.