Beagle on hyväluonteinen koira, joka tulee toimeen useimpien muiden koirien kanssa, sillä se on jalostettu toimimaan laumassa. Ne rakastavat lapsia, mutta kissoihin tottuminen edellyttää, että koira viettää niiden kanssa aikaa jo nuoresta. Beagle on erinomainen vahtikoira, joka haukkuu kaikelle tavallisesta poikkeavalle. Tosin jos murtovaras onnistuu pääsemään sisään asti, beagle haluaa luultavasti leikkiä hänen kanssaan!
1500-luvun puolivälin paikkeilla ajavia koiria alettiin luokitella käyttötarkoituksen mukaan, eli juokseviin koiriin, vihikoiriin ja niin edelleen. Näihin aikoihin pientä ajokoiraa, joka oli jalostettu metsästämään jänistä, alettiin kutsumaan nimellä belges. Nimi tuli mahdollisesti ranskan auki olevaa kurkkua tarkoittavasta ilmauksesta. Sillä viitattiin eläimen tapaan haukkua äänekkäänä laumana. Englanniksi sana vääntyy tietysti muotoon ”beagle”. Koiran perimässä on kettukoiraa, harrieria ja pientä verikoiraa, kerrynbeaglea.
Beagle on pääasiassa terve ja reipas rotu. Monien muiden rotujen tavoin rodulla esiintyy kuitenkin toisinaan lonkkanivelen kehityshäiriötä (lonkkadysplasiaa, joka saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä. Rodulla esiintyy myös keskimääräistä enemmän epilepsiaa ja aivokalvontulehdusta (beaglen kipusyndrooma).
Beagle tarvitsee runsaasti liikuntaa, vähintään kaksi tuntia päivittäin. Sillä on vahva metsästysvietti, joten koiraa ei saa päästää irti ennen kuin se on koulutettu palaamaan varmasti kutsuttaessa. Muuten sen kannattaa päästää vapaaksi vain aidatulla alueella. Yksi tapa pitää koira hyvässä kunnossa on sen luontaisen riistavietin hyödyntäminen. Monet beaglet osallistuvat myös metsästyskoirakilpailuihin.
Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.
Rotu on helppohoitoinen, turkki vaatii nopean harjauksen kerran viikossa irtokarvojen poistamiseksi. Beagleilla on yksi pieni vika: ne rakastavat piehtarointia vastenmieliseltä löyhkäävissä materiaaleissa. Onneksi ne on yleensä myös helppo pestä. Koiran korvat tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta ne ovat puhtaat, eikä niissä ole tulehdusta.
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
