Amerikancockerspanieli

American Cocker Spaniel

Amerikancockerspanielin erottaa englantilaisserkustaan pään pyöreämpi muoto ja tuuheampi ja mahtavampi turkki. Koira painaa täysikasvuisena keskimäärin 11 kiloa ja uroksen säkäkorkeus on noin 37–39 cm, nartun 34–37 cm. Turkkia on useita värejä ja yhdistelmiä, ja niissä on tietyt merkit. Lisätietoja saat rotumääritelmästä.

  • Kokemattomalle omistajalle soveltuva koira
  • Jonkin verran koulutusta vaaditaan
  • Nauttii reippaasta lenkkeilystä
  • Nauttii yli kahden tunnin päivälenkeistä
  • Keskikokoinen koira
  • Jonkin verran kuolaa
  • Turkki tarvitsee hoitoa joka toinen päivä
  • Allergisoiva rotu
  • Puhelias ja äänekäs koira
  • Ei vahtikoira
  • Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
  • Erinomainen perhekoira

Alkuperä

Ensimmäisen cockerspanielin kerrotaan saapuneen Yhdysvaltoihin alkuperäisten uudisasukkaiden mukana Mayflower-aluksella vuonna 1620. Seuraavien vuosisatojen kuluessa uudisasukkaat toivat mukanaan lisää koiria avustamaan uuden mantereen asuttamisessa. Amerikancockerspanieli jalostettiin 1800-luvulla englannincockerspanielista, ja sen käyttötarkoitus oli noutaa viiriäistä ja lehtokurppaa. Rodussa on säilynyt metsästysviettiä, mutta nykyään niitä näkee useammin näyttelykehissä tai seurakoirina.

Luonne

Rotua kuvataan usein sanalla iloinen. Koiran tulisi olla luonteeltaan tasainen, itsevarma ja hyväntuulinen. Rodulle suositellaan varhaista ja runsasta sosiaalistamista, jonka avulla voidaan varmistaa, ettei se ala pelätä vieraita tai uusia asioita. Se ei ole yhtä kookas kuin monet muut lintukoirat, mutta se on älykäs ja pitää leikeistä ja virikkeistä sekä oleskelusta perheen kanssa. Amerikancockerspanielit eivät yleensä jää mielellään yksin kovin pitkäksi aikaa.

Terveys

Toistuvat korvatulehdukset ovat yksi amerikancockerspanielin yleisimmistä terveysvaivoista, ja ne johtuvat koiran suurista korvanlehdistä. Monien muiden rotujen tavoin amerikancockerspanielit kärsivät toisinaan polvilumpion sijoiltaan menosta (patellaluksaatio), perinnöllisistä silmäsairauksista ja lonkkanivelen kehityshäiriöistä (joka saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien silmät ja lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

Rotu tarvitsee mielellään noin kaksi tuntia liikuntaa ja virikkeitä päivittäin. Se nauttii noutamisesta ja ui yleensä myös mielellään turvallisissa olosuhteissa. Koiran turkki ja korvat täytyy tarkastaa lenkin jälkeen ja irrottaa niihin tarttuneet siemenet, risut ja muut roskat.

Ravitsemus

Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.

Turkinhoito

Amerikancockerspanielin turkki on upea, mutta se vaatii runsaasti työtä. Päässä karva on lyhyt ja hieno, rungossa keskimittainen, ja korvissa, rinnassa, vatsassa ja jaloissa pidempi (näitä kutsutaan hapsuiksi). Turkin tulee olla silkkinen ja suora tai hieman laineikas. Koiran turkkia tulee hoitaa päivittäin ja trimmata säännöllisesti. Tarkista koiran korvat, silmät, huulipoimut ja tassut päivittäin.

Parhaiten lapsille sopivat rodut

Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.

dog

Onko tämä oikea rotu sinulle?

Jokaisella koiralla on oma, yksilöllinen luonteensa, mutta niiden käytöstä ohjaavat myös synnynnäiset vietit ja käytösmallit. Kokeile valintatyökaluamme niin näet, mitkä koirarodut vastaavat mieltymyksiäsi ja elämäntyyliäsi parhaiten. Kun sinä ja koirasi nautitte samoista asioista, olette molemmat onnellisia ja tyytyväisiä.

Mitä tulisi ottaa huomioon seuraavaksi?

Adoptointi

Koiran adoptointi löytöeläinkodista on äärimmäisen palkitsevaa. Usein koira saa toisen mahdollisuuden elämään. Moni koira odottaa rakastavaa loppuelämän kotia. Hyvämaineiset löytöeläinkodit tekevät kaikkensa varmistaakseen, että oikeat koirat päätyvät juuri oikeaan kotiin. Henkilökunta tutustuu huolella eläinkotiin tuleviin koiriin ja sekä sinuun, perheeseesi ja elämäntyyliisi, ennen kuin päättää, mitkä koirat sopisivat juuri sinulle. Henkilökunta myös neuvoo ja vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiisi niin ennen adoptiota kuin sen jälkeenkin. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Hyvän kasvattajan löytäminen

Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran, kannattaa etsiä hyvämaineinen kasvattaja. Ota yhteyttä Kennelliittoon tai rotujärjestön sihteeriin, sillä hänellä voi olla käytössään luettelo tulevista pentueista. Häneltä saat myös lähelläsi asuvien kasvattajien yhteystietoja. Pyri valitsemaan kasvattaja, joka on Kennelliiton hyväksyttyjen kasvattajien listalla. Käy koiranäyttelyissä tapaamassa kasvattajia kasvotusten ja kysele heiltä haluamasi rodun saatavuudesta.

Koiran toivottaminen tervetulleeksi

Hankit sitten pikkuruisen koiranpennun tai annat uuden kodin täyskasvuiselle koiralle, edessä on jännittäviä aikoja. Saatat suurta päivää odotellessasi kaivata muuta ajateltavaa. Onneksi muutama asia täytyykin hoitaa ennen uuden tulokkaan saapumista.