Apinapinseri
- Kokemattomalle omistajalle soveltuva koira
- Peruskoulutus vaaditaan
- Nauttii aktiivisesta lenkkeilystä
- Vähemmän liikuntaa
- Pieni koira
- Vähiten kuolaa
- Turkki tarvitsee hoitoa kerran viikossa
- Hypoallergeeninen rotu
- Puhelias ja äänekäs koira
- Ei vahtikoira
- Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
- Lapsiin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
Alkuperä
Hassunkurinen ja veikeä apinapinseri on vanha koirarotu, jonka historia ulottuu ainakin 1400-luvulle saakka. Rodun kotimaassa Saksassa ”affe” tarkoittaa apinaa ja pinscher terrieriä. Apinapinseriä on kahden rodun sukupuussa: griffon belgen ja griffon bruxellois’n, ja myös näiden rotujen sanotaan muistuttavan apinaa. Vaikka apinapinserit ovat yhtä sinnikkäitä kuin terrierit, ne ovat kuitenkin liian pienikokoisia työkoiriksi ja ovat parhaimmillaan seurakoirina.
Luonne
Apinapinseri on rotuna eläväinen ja itsevarma, toisinaan myös vahvatahtoinen ja peloton, mutta omistajaansa se suhtautuu suurella kiintymyksellä. Vieraisiin rotu suhtautuu usein epäluuloisesti, joten sosiaalistaminen pentuna on erityisen tärkeää.
Terveys
Apinapinseri on yleisesti ottaen terve rotu. Monien pienten rotujen tavoin se kärsii toisinaan kuitenkin polvilumpioiden sijoiltaanmenosta (patellaluksaatio), lonkkavaivoista ja silmäsairauksista.
Liikunta
Pienestä koostaan huolimatta rotu on aktiivinen ja vaatii jonkin verran liikuntaa (20–40 minuuttia päivässä). Rotu nauttii leikeistä, jotka tarjoavat virikettä myös aivoille, mutta ne eivät saa olla liian rajuja.
Ravitsemus
Kääpiökoirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.
Turkinhoito
Koiran karkeakarvainen turkki on paikoin pörröinen ja näyttää luonnostaan hieman epäsiistiltä, eikä sen hoitokaan ole kovin vaativaa: harjaus kerran viikossa yleensä riittää.
Parhaiten lapsille sopivat rodut
Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.
