Australiankarjakoira

Australiankarjakoira

Tiivisrakenteinen, keskikokoinen ja lihaksikas koira, jonka säkäkorkeus on täysikasvuisena noin 46–51 cm (uros) tai 43–48 cm (narttu) painon vaihdellessa 17 kilosta 23 kiloon. Turkin värejä ovat sininen, sininen-parkinruskea, musta-parkinruskea, sinikirjava, punainen, punainen-parkinruskea tai punakirjava. Lisätietoja saat rotumääritelmästä.

Australiankarjakoira
  • Kokoluokka: Keskikokoinen
  • Turkinhoito: Kerran viikossa
Australiankarjakoira
  • Karvanlähtö: Keskitasoa
  • Sopii allergikoille: Ei
  • Haukkuherkkyys: Ei erityisen haukkuherkkä
  • Kennelliiton roturyhmä: Lammas- ja karjakoirat
Australiankarjakoira
  • Alone
  • Sietää muita lemmikkejä: Kohtuullisen hyvin
  • Soveltuvuus vahtikoiraksi: Hyvä

Yleistä

Tiivisrakenteinen, keskikokoinen ja lihaksikas koira, jonka säkäkorkeus on täysikasvuisena noin 46–51 cm (uros) tai 43–48 cm (narttu) painon vaihdellessa 17 kilosta 23 kiloon. Turkin värejä ovat sininen, sininen-parkinruskea, musta-parkinruskea, sinikirjava, punainen, punainen-parkinruskea tai punakirjava. Lisätietoja saat rotumääritelmästä.

Historia

Englantilaiset karjanhoitajat veivät Australiaan collieita 1800-luvulla, mutta mantereen ankarissa olosuhteissa ja sen hankalan karjan hoitamiseen tarvittiin koirarotua, joka oli ominaisuuksiltaan sitkeämpi. 60 vuoden jalostustyöhön käytettiin useita eri rotuja niiden tiettyjen ominaisuuksien vuoksi. Risteytyksessä on siis dingoa, useita collieita ja lammaskoiria, australiankelpietä, dalmatialaista ja bullterrieriä. 1800-luvun lopulla oli vihdoin saatu aikaan koira, joka kykeni ajamaan karjaa (näykkimällä niiden jalkoja), toimimaan ihmisen kanssa, käyttämään vaistojaan ja kestämään vaikeita olosuhteita, niin kovaa sadetta, kylmyyttä kuin kuumuuttakin.

Luonne

Australiankarjakoira suhtautuu vieraisiin luontaisella varauksella ja sillä on vahva vahtivietti, joten huolellinen ja varhainen sosiaalistaminen on erityisen tärkeää. Varhainen puremisen estäminen kannattaa myös, sillä joillain koirista on taipumusta näykkiä innostuessaan. Australiankarjakoira on perheelleen uskollinen, mutta se voi olla myös haastava koira, joka ei välttämättä ole paras rotu ensikertalaiselle. Rotua suositellaankin kokeneelle koiraharrastajalle.

Terveys

Australiankarjakoiraa pidetään yleisesti erittäin kestävänä rotuna, jolla on vain vähän terveysongelmia. Monien muiden rotujen tavoin rodulla esiintyy toisinaan perinnöllisiä silmäsairauksia ja lonkkanivelen kehityshäiriötä (lonkkadysplasiaa, joka heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien silmät ja lonkat kannattaa tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

”Karjis” tarvitsee pari tuntia liikuntaa päivässä ja myös älyllisiä virikkeitä. Se liikkuu kuitenkin mielellään enemmänkin, sillä rotu on vahva ja kestävä. Kannattaa muistaa, että rotu on erittäin ketterä ja hyppää tarvittaessa erittäin korkealle. Koira pystyy siis varastamaan ruokaa tasoilta ja hyppää helposti matalien aitojen yli. Älä anna koiran ikävystyä tai se keksii itselleen viihdykettä!

Ravitsemus

Koirasi tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, joka sisältää kaikkia ravintoaineita, ja sillä tulee aina olla saatavilla raikasta vettä. Koiran kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta se pysyy hyväkuntoisena. Muista tarjota koiralle ravintoa vähintään kaksi kertaa päivässä kyseisen ravinnon ruokintaohjeiden mukaisesti.

Turkinhoito

Koiran sileä, kaksinkertainen turkki ei vaadi juuri hoitoa, vaan sille riittää harjaus kerran viikossa. Koiran päällyskarva on karkea ja suora, aluskarva lyhyt ja tiivis. Karvat ovat pituudeltaan noin 2,5–4 cm: päässä lyhyempiä, vatsassa ja jalkojen takaosassa pidemmät.