Meksikonkarvatonkoira

Mexican Hairless (Medium)

Meksikonkarvatonkoira, xolo, on rakenteeltaan hieman pidempi kuin korkea. Sen ihopigmentti voi olla täysmusta, harmaa, punainen, maksanruskea, pronssi tai vaalea. Suomessa myös karvallinen muunnos on sallitu, sillä sen katsotaan edistävän geneettistä monimuotoisuutta jalostuksessa. Rodusta on kolme kokomuunnosta. Pieni xolo on täysikasvuisena noin 25-35 cm, keskikokoinen 36-45 cm ja iso noin 46-60 cm korkea.

  • Kokeneelle omistajalle soveltuva koira
  • Jonkin verran koulutusta vaaditaan
  • Nauttii rauhallisesta lenkkeilystä
  • Nauttii tunnin päivälenkeistä
  • Keskikokoinen koira
  • Vähiten kuolaa
  • Turkki tarvitsee hoitoa kerran viikossa
  • Hypoallergeeninen rotu
  • Hiljainen koira
  • Vahtikoira. Haukkuu ja varoittaa
  • Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
  • Lapsiin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista

Alkuperä

Meksikonkarvatonkoira on alkukantainen rotu, joka on toiminut metsästäjien apuna Väli- ja Etelä-Amerikassa jo 3 000 vuoden ajan. Atsteekkien suuresti arvostama rotu tunnetaan myös nimellä xoloitzcuintle, koirajumala, ja sillä uskottiin olevan parantavia voimia, jotka se oli saanut jumalilta. Koiria käytettiin myös lahjoina jumalille, niitä uhrattiin ja syötiin. Koirasta on kolme kokomuunnosta: pieni, keskikokoinen ja iso.

Luonne

Meksikonkarvatonkoira on rauhallinen, tyytyväinen koira, joka tarkkailee ympäristöään valppaasti. Se voi suhtautua vieraisiin varauksella, mutta perheensä seurassa se on sydämellinen ja seurallinen.

Terveys

Meksikonkarvattomankoiran merkittävimmät terveysongelmat liittyvät sen ihoon, joka on erityisen altis auringonpolttamille, kun turkki ei suojaa sitä. Koiralla esiintyy myös suhteellisen usein hammasvaivoja.

Liikunta

Kääpiökokoinen meksikonkarvatonkoira tarvitsee noin puoli tuntia liikuntaa päivässä, isommat muunnokset noin tunnin. Ennen kuin sen kanssa lähtee ulos, täytyy varmistaa, että koira on asianmukaisesti suojattu sääolosuhteilta (kuumalta tai kylmältä).

Ravitsemus

Kääpiökokoinen meksikonkarvatonkoira on pieni koira ja sillä on pienten koirien nopea aineenvaihdunta, joten se kuluttaa energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta. Keskikokoinen ja suuri muunnos tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, joka sisältää kaikkia ravintoaineita, ja sillä tulee aina olla saatavilla raikasta vettä. Koiran kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta se pysyy hyväkuntoisena. Muista tarjota koiralle ravintoa vähintään kaksi kertaa päivässä kyseisen ravinnon ruokintaohjeiden mukaisesti.

Turkinhoito

Meksikonkarvatonkoira saattaa kasvattaa pieniä karvatupsuja, mutta yleensä se on täysin karvaton, eikä turkkia siis tarvitse hoitaa. Koiran iho saattaa kuitenkin kuivua, kun sen suojana ei ole turkkia. Ihoa voi kosteuttaa vauvaöljyllä. Auringonpolttamia voi ehkäistä koiralle soveltuvalla aurinkovoiteella, ja kuumalla ilmalla koira kannattaa pitää poissa suorasta auringonpaisteesta. Koira täytyy suojata myös kylmältä, ja sillä tulisi olla takki lenkillä talviaikaan.

Parhaiten lapsille sopivat rodut

Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.

dog

Onko tämä oikea rotu sinulle?

Jokaisella koiralla on oma, yksilöllinen luonteensa, mutta niiden käytöstä ohjaavat myös synnynnäiset vietit ja käytösmallit. Kokeile valintatyökaluamme niin näet, mitkä koirarodut vastaavat mieltymyksiäsi ja elämäntyyliäsi parhaiten. Kun sinä ja koirasi nautitte samoista asioista, olette molemmat onnellisia ja tyytyväisiä.

Mitä tulisi ottaa huomioon seuraavaksi?

Adoptointi

Koiran adoptointi löytöeläinkodista on äärimmäisen palkitsevaa. Usein koira saa toisen mahdollisuuden elämään. Moni koira odottaa rakastavaa loppuelämän kotia. Hyvämaineiset löytöeläinkodit tekevät kaikkensa varmistaakseen, että oikeat koirat päätyvät juuri oikeaan kotiin. Henkilökunta tutustuu huolella eläinkotiin tuleviin koiriin ja sekä sinuun, perheeseesi ja elämäntyyliisi, ennen kuin päättää, mitkä koirat sopisivat juuri sinulle. Henkilökunta myös neuvoo ja vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiisi niin ennen adoptiota kuin sen jälkeenkin. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Hyvän kasvattajan löytäminen

Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran, kannattaa etsiä hyvämaineinen kasvattaja. Ota yhteyttä Kennelliittoon tai rotujärjestön sihteeriin, sillä hänellä voi olla käytössään luettelo tulevista pentueista. Häneltä saat myös lähelläsi asuvien kasvattajien yhteystietoja. Pyri valitsemaan kasvattaja, joka on Kennelliiton hyväksyttyjen kasvattajien listalla. Käy koiranäyttelyissä tapaamassa kasvattajia kasvotusten ja kysele heiltä haluamasi rodun saatavuudesta.

Koiran toivottaminen tervetulleeksi

Hankit sitten pikkuruisen koiranpennun tai annat uuden kodin täyskasvuiselle koiralle, edessä on jännittäviä aikoja. Saatat suurta päivää odotellessasi kaivata muuta ajateltavaa. Onneksi muutama asia täytyykin hoitaa ennen uuden tulokkaan saapumista.