Portugalinvesikoira

Portugalinvesikoira

Portugalinvesikoira on kulmikas, keskikokoinen, lihaksikas koira, josta on kahta muunnosta: toisella on pitkähkö, taipuisa turkki, toisella lyhyempi, karkeakarvainen ja tiukkakiharaisempi karva. Näyttelykoirien turkki ajellaan (kuono, takajalat ja osa hännästä). Turkin värejä ovat musta, valkoinen, ruskea, musta-valkoinen ja ruskea-valkoinen. Uroksen säkäkorkeus on täysikasvuisena noin 50-57 cm ja paino 19-25 kg, nartun korkeus 43-52 cm ja paino 16-22 kg.

Ulkonäkö
  • Kokoluokka: Keskikokoinen
  • Turkinhoito: Päivittäin
Fisiikka
  • Karvanlähtö: Ei lainkaan
  • Sopii allergikoille: Kyllä
  • Haukkuherkkyys: Ei erityisen haukkuherkkä
  • Kennelliiton roturyhmä: Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
Käyttäytyminen
  • Alone
  • Sietää muita lemmikkejä: Kohtuullisen hyvin
  • Soveltuvuus vahtikoiraksi: Keskiverto

Yleistä

Portugalinvesikoira on kulmikas, keskikokoinen, lihaksikas koira, josta on kahta muunnosta: toisella on pitkähkö, taipuisa turkki, toisella lyhyempi, karkeakarvainen ja tiukkakiharaisempi karva. Näyttelykoirien turkki ajellaan (kuono, takajalat ja osa hännästä). Turkin värejä ovat musta, valkoinen, ruskea, musta-valkoinen ja ruskea-valkoinen. Uroksen säkäkorkeus on täysikasvuisena noin 50-57 cm ja paino 19-25 kg, nartun korkeus 43-52 cm ja paino 16-22 kg.

Historia

Ensimmäiset maininnat portugalinvesikoiraa muistuttavasta mustasta ja takkuturkkisesta koirasta ovat noin 1100-luvulta. Koiraa kasvatettiin noutamaan kalastajien verkkoja ja auttamaan muissa tehtävissä vedessä, kuten siirtämään verkkoa veneestä toiseen. Koira myös vartioi venettä tarvittaessa. Portugalinvesikoiran lukumäärä romahti 1960-luvulla, kun kalastusmenetelmät muuttuivat, eikä koiraa enää tarvittu. Se päätyi jo harvinaisimpien rotukoirien listoille, mutta nyt rotu on löydetty uudelleen ja kiinnostus siihen näyttelykoirana ja lemmikkinä on korvannut perinteisen kalastuskäytön.

Luonne

Portugalinvesikoira on luonteeltaan tasainen, aktiivinen koira, joka on myös rohkea ja nopea oppimaan. Uskollisena ja valppaana koirana se on hyvä vahtikoira, ja vaikka se voi heittäytyä itsepäiseksi, jos sitä ei motivoida oikein, se tottelee arvostamiaan ihmisiä yleensä hyvin.

Terveys

Monien muiden rotujen tavoin portugalinvesikoira saattaa kärsiä perinnöllisistä silmäsairauksista ja lonkkanivelen kehityshäiriöstä (saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Koirien silmät ja lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä. Niille täytyy tehdä myös DNA-testi, jossa etsitään harvinaista, mutta vakavaa perinnöllistä sydänsairautta, jota rodulla esiintyy.

Liikunta

Portugalinvesikoira tarvitsee vähintään tunnin liikuntaa päivittäin, mielellään reippaasti enemmän. Kuten nimestäkin voi päätellä, kyseessä on varsinainen vesipeto, joka ei vain kahlaile lammikoissa vaan rakastaa kunnon sukellusta veteen! Jos vesialue ei ole turvallinen, muista pitää koira hihnassa (esimerkiksi heikoilla jäillä).

Ravitsemus

Koirasi tarvitsee tasapainoisen ruokavalion, joka sisältää kaikkia ravintoaineita, ja sillä tulee aina olla saatavilla raikasta vettä. Koiran kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta se pysyy hyväkuntoisena. Muista tarjota koiralle ravintoa vähintään kaksi kertaa päivässä kyseisen ravinnon ruokintaohjeiden mukaisesti.

Turkinhoito

Kuten edellä mainittiin, portugalinvesikoiran turkista on kaksi erilaista muunnosta. Molemmat tarvitsevat säännöllistä hoitoa, ja jos koiran haluaa pitää näyttelykunnossa, myös trimmausta. Lemmikkikoirien turkki leikataan usein hauskannäköiseen ”pentu”trimmiin. Kasvattaja kertoo lisää koiran turkinhoidosta ja trimmaukseen voi käyttää tietysti myös ammattilaista, mistä aiheutuvat lisäkustannukset kannattaa ottaa huomioon.