Samojedinkoira

Samoyed

Samojedinkoira on keskikokoinen tai suuri pystykorvarotu, jossa ovat näkyvissä rotutyypin ominaispiirteet: pystyt korvat ja selän päälle kiertyvä häntä. Sillä on paksu, runsas ja vettähylkivä turkki. Koiran litteissä tassuissa on runsaasti karvaa, joten ne ovat kuin lumikengät ja estävät lumipaakkujen muodostumisen varpaiden väliin. Samojedinkoiran turkki voi olla puhtaanvalkoinen, valkoinen keksinvärisin merkein tai kermanvaalea. Täysikasvuisen uroksen ihannesäkäkorkeus on 57 cm ja nartun 53 cm. Painon on oltava suhteessa korkeuteen.

  • Jonkin verran kokemusta omaavalle omistajalle soveltuva koira
  • Jonkin verran koulutusta vaaditaan
  • Nauttii reippaasta lenkkeilystä
  • Nauttii tunnin tai kahden päivälenkeistä
  • Keskikokoinen koira
  • Runsaasti kuolaa
  • Turkki edellyttää päivittäistä hoitoa
  • Allergisoiva rotu
  • Puhelias ja äänekäs koira
  • Vahtikoira. Haukkuu ja varoittaa
  • Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
  • Erinomainen perhekoira

Alkuperä

Samojedinkoira on Pohjois-Venäjältä kotoisin oleva paimenkoira, joka on saanut nimensä paimentolaisheimoista, joiden työkoira se oli. Koiria käytettiin vartioimaan heimojen poroja. Samojedinkoira työskenteli läheisesti ihmisten kanssa ja eli samoissa teltoissa, joten se oppi rakastamaan perhe-elämää. Toisinaan niitä käytettiin myös vetokoirina valjakoiden edessä tai vetämään veneitä. Monet tutkimusmatkailijat käyttivät koiria vuosisadan vaihteessa, kun napa-alueiden tutkimusretkien suosio nousi. Tutkimusretkien jälkeen koirat usein palasivat kotiin retkikunnan jäsenten kanssa. Niistä tuli nopeasti suosittuja ja suosio jatkuu edelleen.

Luonne

Samojedinkoira on pääasiallisesti ystävällinen, ulospäinsuuntautunut ja uskollinen koira. Samojedit suhtautuvat kotiinsa suojelevasti, ja on aivan turha kuvitella pääsevänsä sisään huomaamatta. Koira haluaa olla mukana kaikissa perheen puuhissa, ja jos se jätetään yksin liian pitkäksi aikaa tai pitkästyy, seurauksena saattaa olla tuhoisaa tai äänekästä käytöstä. Rotu rakastaa kaivamista ja on varsinainen katoamistemppujen mestari, joten pihan täytyy olla kunnolla aidattu. Koiran varhainen sosiaalistaminen on erittäin tärkeää, erityisesti kissoihin ja muiden lemmikkeihin totuttelu. Rotu on toisinaan melko äänekäs.

Terveys

Samojedinkoirien merkittävin perinnöllinen sairaus on eräs munuaissairaus. Monien tavoin rodulla esiintyy toisinaan erilaisia perinnöllisiä silmäsairauksia ja lonkkanivelen kehityshäiriötä (dysplasia, joka saattaa heikentää koiran liikkuvuutta). Siksi koirien silmät ja lonkat tulee tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

Samojedinkoira tarvitsee melko paljon liikuntaa sekä hihnassa että vapaana. Niillä on luontainen taipumus vetää hihnassa, mutta ne on mahdollista kouluttaa kulkemaan vierellä tai koiralla voi käyttää kuonokoppaa. Täysikasvuinen samojedinkoira tarvitsee pari tuntia liikuntaa päivittäin.

Ravitsemus

Suurilla koirilla on suuri ruokahalu ja ne myös hyötyvät erilaisesta ravintotasapainosta, mukaan lukien kivennäisaineet ja vitamiinit, kuin pienet koirarodut. Samojedinkoirilla esiintyy suhteellisen paljon turvotusta ja vatsavaivoja. Näitä voi ehkäistä tarjoamalla koiralle pienempiä aterioita useammin.

Turkinhoito

Koiran turkki vaatii paljon työtä ja onkin tärkeää, että omistaja saa pennun kasvattajalta kunnon turkinhoito-ohjeet. Päivittäinen harjaus pitää turkin siistin näköisenä, ja kerran viikossa se kannattaa harjata perusteellisemmin. Jos koiran turkki kastuu tai siihen tarttuu mutaa, sen pitää antaa kuivua. Kuivuneen mudan voi vain kammata irti turkista. Kotimaassaan samojedinkoiralla on karvanlähtöaika noin kerran vuodessa, yleensä kesällä. Keskuslämmityksellä varustetuissa kodeissa karva saattaa vaihtua kahdesti vuodessa. Kun koiralla on karvanlähtöaika, karvaa on kaikkialla ja koira tarvitsee säännöllisempää harjausta. Urosten turkki on yleensä narttujen turkkia pidempi.

Parhaiten lapsille sopivat rodut

Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.

dog

Onko tämä oikea rotu sinulle?

Jokaisella koiralla on oma, yksilöllinen luonteensa, mutta niiden käytöstä ohjaavat myös synnynnäiset vietit ja käytösmallit. Kokeile valintatyökaluamme niin näet, mitkä koirarodut vastaavat mieltymyksiäsi ja elämäntyyliäsi parhaiten. Kun sinä ja koirasi nautitte samoista asioista, olette molemmat onnellisia ja tyytyväisiä.

Mitä tulisi ottaa huomioon seuraavaksi?

Adoptointi

Koiran adoptointi löytöeläinkodista on äärimmäisen palkitsevaa. Usein koira saa toisen mahdollisuuden elämään. Moni koira odottaa rakastavaa loppuelämän kotia. Hyvämaineiset löytöeläinkodit tekevät kaikkensa varmistaakseen, että oikeat koirat päätyvät juuri oikeaan kotiin. Henkilökunta tutustuu huolella eläinkotiin tuleviin koiriin ja sekä sinuun, perheeseesi ja elämäntyyliisi, ennen kuin päättää, mitkä koirat sopisivat juuri sinulle. Henkilökunta myös neuvoo ja vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiisi niin ennen adoptiota kuin sen jälkeenkin. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Hyvän kasvattajan löytäminen

Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran, kannattaa etsiä hyvämaineinen kasvattaja. Ota yhteyttä Kennelliittoon tai rotujärjestön sihteeriin, sillä hänellä voi olla käytössään luettelo tulevista pentueista. Häneltä saat myös lähelläsi asuvien kasvattajien yhteystietoja. Pyri valitsemaan kasvattaja, joka on Kennelliiton hyväksyttyjen kasvattajien listalla. Käy koiranäyttelyissä tapaamassa kasvattajia kasvotusten ja kysele heiltä haluamasi rodun saatavuudesta.

Koiran toivottaminen tervetulleeksi

Hankit sitten pikkuruisen koiranpennun tai annat uuden kodin täyskasvuiselle koiralle, edessä on jännittäviä aikoja. Saatat suurta päivää odotellessasi kaivata muuta ajateltavaa. Onneksi muutama asia täytyykin hoitaa ennen uuden tulokkaan saapumista.