Skotlanninterrieri

Scottish Terrier

Skotlanninterrieri on pieni, mutta luo vaikutelman vahvasta ja voimakkaasta koirasta. Koiran päällyskarva on kova ja karkea, aluskarva tiivis ja pehmeä ja päätä koristavat mahtavat kulmakarvat ja viikset. Skotlanninterrierin värejä ovat musta, vehnänvaalea ja juovikas. Täysikasvuinen ”skotti” on noin 25-28 cm korkea ja painaa noin 8,5-10,5 kg.

  • Jonkin verran kokemusta omaavalle omistajalle soveltuva koira
  • Jonkin verran koulutusta vaaditaan
  • Nauttii rauhallisesta lenkkeilystä
  • Kohtalaisesti liikuntaa
  • Pieni koira
  • Vähiten kuolaa
  • Turkki tarvitsee hoitoa joka toinen päivä
  • Allergisoiva rotu
  • Puhelias ja äänekäs koira
  • Vahtikoira. Haukkuu ja varoittaa
  • Muihin lemmikkeihin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista
  • Lapsiin sopeutuminen voi edellyttää kouluttamista

Alkuperä

Ensimmäinen merkintä koirasta on vuodelta 1859, ja jo silloin skotlanninterrieri esiteltiin ”puhdasrotuisena”, tosin nimellä aberdeeninterrieri yleisimmän esiintymisalueensa mukaan. Se on joka tapauksessa varmaa, että länsiylämaanterrieri ja skotlanninterrieri ovat läheistä sukua toisilleen, ja molempien esivanhemmat ovat kotoisin Pertshiren Blackmountin alueelta ja Rannochin suoylängöiltä. Koiria käytettiin ajamaan jyrsijöitä kivien alta, rottia koloistaan ja hätyyttämään muita tuholaiseläimiä ladoista.

Luonne

Skotlanninterrierin rohkeus ja pelottomuus eivät ole aivan suhteessa sen kokoon. Ulkopuolisen silmissä skotti saattaa vaikuttaa jossain määrin äreältä, mutta perheen ja ystävien kesken se on uskollinen, rakastava ja iloinen koira. Perheelleen uskollinen skotti on silti itsenäinen koira, jonka koulutuksessa täytyy muistaa motivointi, hauskanpito ja kärsivällisyys.

Terveys

Skotlanninterrierin yleisimpiä terveysvaivoja ovat leuan luusairaus ja kramppeja aiheuttava lihassairaus. Niillä esiintyy myös keskimääräistä enemmän tiettyjä syöpätyyppejä, erityisesti virtsarakon syöpää. Monien muiden rotujen tavoin rodulla esiintyy toisinaan perinnöllisiä silmäsairauksia, joten niiden silmät tulee testata ennen jalostuskäyttöä.

Liikunta

Skotlanninterrieri ei tarvitse erityisen paljon liikuntaa ja se sopeutuu helposti vallitseviin olosuhteisin. Täysikasvuinen koira tarvitsee noin tunnin liikuntaa joka päivä, mutta on aina valmis suurempiinkin määriin!

Ravitsemus

Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä usein. Pienikokoisten koirien ravinnot on suunniteltu niin, että niissä on oikea määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja pienemmät nappulat, jotka sopivat niiden suuhun. Ne myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta.

Turkinhoito

Skotlanninterrierin turkki täytyy nyppiä kolmesta neljään kertaa vuodessa ja sen rinnan, jalkojen ja pään karva leikataan. Trimmauskertojen välissä turkkia pitää harjata ja kammata säännöllisesti, erityisesti suun ympäristöstä, sillä partaan ja viiksiin saattaa tarttua ruoanjäämiä.

Parhaiten lapsille sopivat rodut

Joidenkin koirien ajatellaan tulevan luonnostaan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta kaikki koirat ja lapset tulee kuitenkin opettaa tulemaan toimeen yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan turvallisesti. Pientä lasta ja koiraa ei saa koskaan jättää kaksin, ja aikuisen tulee aina valvoa niiden yhteiseloa.

dog

Onko tämä oikea rotu sinulle?

Jokaisella koiralla on oma, yksilöllinen luonteensa, mutta niiden käytöstä ohjaavat myös synnynnäiset vietit ja käytösmallit. Kokeile valintatyökaluamme niin näet, mitkä koirarodut vastaavat mieltymyksiäsi ja elämäntyyliäsi parhaiten. Kun sinä ja koirasi nautitte samoista asioista, olette molemmat onnellisia ja tyytyväisiä.

Mitä tulisi ottaa huomioon seuraavaksi?

Adoptointi

Koiran adoptointi löytöeläinkodista on äärimmäisen palkitsevaa. Usein koira saa toisen mahdollisuuden elämään. Moni koira odottaa rakastavaa loppuelämän kotia. Hyvämaineiset löytöeläinkodit tekevät kaikkensa varmistaakseen, että oikeat koirat päätyvät juuri oikeaan kotiin. Henkilökunta tutustuu huolella eläinkotiin tuleviin koiriin ja sekä sinuun, perheeseesi ja elämäntyyliisi, ennen kuin päättää, mitkä koirat sopisivat juuri sinulle. Henkilökunta myös neuvoo ja vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiisi niin ennen adoptiota kuin sen jälkeenkin. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Hyvän kasvattajan löytäminen

Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran, kannattaa etsiä hyvämaineinen kasvattaja. Ota yhteyttä Kennelliittoon tai rotujärjestön sihteeriin, sillä hänellä voi olla käytössään luettelo tulevista pentueista. Häneltä saat myös lähelläsi asuvien kasvattajien yhteystietoja. Pyri valitsemaan kasvattaja, joka on Kennelliiton hyväksyttyjen kasvattajien listalla. Käy koiranäyttelyissä tapaamassa kasvattajia kasvotusten ja kysele heiltä haluamasi rodun saatavuudesta.

Koiran toivottaminen tervetulleeksi

Hankit sitten pikkuruisen koiranpennun tai annat uuden kodin täyskasvuiselle koiralle, edessä on jännittäviä aikoja. Saatat suurta päivää odotellessasi kaivata muuta ajateltavaa. Onneksi muutama asia täytyykin hoitaa ennen uuden tulokkaan saapumista.